Keskustelut Metsänhoito Männyn karsiutuminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)
  • Männyn karsiutuminen

    Palstalla on ollut keskustelua männyn karsiutumisesta. On esitetty näkemyksiä, että männikkö tulee kasvattaa tiukassa asennossa, jotta saadaan vähäoksaista puuta. Tämä pitääkin paikkansa taimikkovaiheessa. Rehevillä pohjilla runkolukua täytyy nostaa aina 5000kpl/ha asti, jotta u/s laatua saadaan. Rehevimmillä pohjilla tämäkään ei riitä. Istuttamalla tällaisin tiheyksiin ei kannata pyrkiä. Vähemmän on puhuttu siitä mikä sitten on riittävää laatua tukkimarkkinoille. Puumarkkina näyttää toimivan niin, että mäntytukille saa ”täyden hinnan” kun vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Erityisen hyvälaatuiselle puulle ei saa pitkittyvää kiertoaikaa vastaavaa hintaa. Puumarkkina ei siis toimi tai laatupuulle ei ole kysyntää. Taitaa olla niin, että sahat saavat riittävän määrän laatupuuta tukkisumastaan. Miten suhtaudutte laatupuun tuottamiseen? Onko se kunnia-asia vai tuotatteko puuta riittävillä laatukriteereillä? jokainen meistä varmasti myy räkämännikkönsä tukiksi mahdollisimman kovaan (= keskimääräiseen) hintaan?

  • Puun takaa

    Pete on oikeassa. UPM, kuten muutkin ammattimaisesti metsiään hoitavat, pitävät männiköt puhtaana lehtipuista.
    Meidänkin kulmilla on tästä muutaman tuhannen hehtaarin esimerkit.

    jees h-valta

    Ei muuta asiaa miksikään mutta kummastuttaa kyllä kun UPM tuo mielellään itärajan takaa koivutarpeensa. Ei edes omissaan kasvata. Aika kummaa touhua kyllä. Kait se ryssänkoivu on sitten niin paljon paremmassa ympäristössä kasvanut.

    Puun takaa

    Koivua ei ole järkevää kasvattaa männylle soveltuvilla maapohjilla.
    Ammattimaisen metsänkasvatuksen tunnistaa parhaiten siitä, että maapohjille on valittu niille parhaiten soveltuvat puulajit.
    Kyllä UPM:n mailla koivikoitakin on, mutta ne onkin niillä rehevämmillä maapohjilla.

    jees h-valta

    Meidän kulmilla UPM taas viljelee pienaukkoja Tapanin myrskyn jälkeen joiden heinäpehko tuppaa leviämään minunkin taimetusteni aidoille ja ainut mitä siellä alkuun on alkanut kasvaa on muutama hieskoivun alku. Kaikki aukot eivät kyllä mielestäni pysy 0,3ha:n tasolla.

    kuusessa ollaan

    Oma havainto on, että aika suuri vaikutus luontaiseen karsiutumiseen on puun perimällä…

    Saattaa aiheuttaa tulevaisuudessakin yllätyksiä, kun luontaisesti uudistetaan aikoinaan liian kaukaa tuoduista taimista/siemenestä synnytettyjä männiköitä. Lopputulos voikin olla yhtä huono kuin lähtökohta.

    Sen verran mitä on tullut ensiharvennuksia hakkailtua, on havaintona ollut susipuiden suorittaman varjostuksen vaikutus muihin mäntyihin. Niiden raa’an poiston jälkeen on monesti laatu muuttunut lähes normaaliksi. Lisäetuna kertymän suureneminen. Yksi kuvio omilla hakamailla on muuttunut mainioksi solakaksi tukkipuustoksi, 80-luvun alussa alueelta poistettiin kaikki ylisuuret oksikkaat rungot, muut jätettiin koskematta. Syntyneet aukot ovat kadonneet ja täydentyneet koivulla ja kuusella. Jäljellä tosiaan nyt 3 tukin metsä, joka on lihotusasennossa ja tuuppaa kasvua rankasti.

    Eli summa summarum, pyrkimys valtavan tasatiheyksiseen metsään ei aina kannata, antaa tulla pieniä aukkopäitä ja jäädä tiheämpiä puskia!

    Pete

    Jalostetun siemenen käyttö on helpoimpia ja edullisimpia tapoja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Metsikkösiemenen kaupallinen keräys olisi syytä lopettaa ainakin männyn ja koivun osalta. Poikkeuksena mänty niillä alueilla joille jalostettua siementä ei ole saatavilla.

    Kuivien kankaiden luontainen uudistaminen tuskin on riski, ne ovat aikanaan uudistuneet paikallisella siemenellä. Niilläkin tosin jalostettu siemen olisi parempi ratkaisu. Jos minulla sellaisia olisi, niin kylväisin jalostettua siementä joukkoon. Tosin ainkin pienillä kuvioilla siemenpuiden poisto laskee kannattavuuta ja jo muutaman tuulenkaadon hinnalla saisi siemenet koko kuviolle.

    Puun takaa

    Olen uudistanut kaikki männikköni yli kolmenkymmenen vuoden ajan kylvämällä jalostetun- ja hyvälaatuisen metsikkösiemenen seoksella.
    Tulokset ovat olleet hyviä. Pystykarsittaviksi on aina löytynyt kaikkein hyvälaatuisimmat yksilöt.
    Yllättävän usein kuitenkin juuri tästä tärkeimmästä, mutta edullisimmasta metsänkasvatusvaiheesta, eli hyvälaatuisesta alkuperästä säästetään.
    Jos siementen alkuperä on huono, ei hyvälaatuista männikköä saa aikaiseksi tiheällä kasvatuksella eikä millään muillakaan poppakonsteilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Siemenen tai taimen alkuperä on varmasti tärkein tekijä , kun tarkastellaan puiden oksaisuutta. Parhaillaan harventelen aluetta , joka ei kaikilta osin ole edes täystiheä . Kuitenkin tyvitukin mitta puista on joko täysin tai lähes oksatonta .

    Muutama vuosi sitten osuin ensiharvennukselle , jonka runkoluku oli paikoin ainakin 4000 runkoa hehtaarilla . Oksia oli kaikesta huolimatta jokaisessa rungossa lähes tyvelle asti ja ne lähtivät rungosta 45 asteen kulmassa ylöspän . Kaiken lisäksi rungot olivat erittäin mutkaisia . Kunnon metsää siitä tulee tuskin koskaan.

    jees h-valta

    On tuo puuntakunen kerinnyt. On jo testannut eri siemennysten tuloksetkin käytännössä kasvattamalla. Olen eri mieltä tuosta viimeisestä väittämästä. Olen nimittäin kylvänyt erään henkilön kyliltä keräämiä siemeniä suosaralla. Ne oli kerätty katujen varsien erittäin karmeista oksakkaista turilaista joissa pituutta noin yhden tukin verran ja sekin vain kuitulaatua. Nyt siitä männynsiemenestä on kasvanut erittäin samanlaiset kauniit nuoret männyt kuin ympäristön luontaisetkin. Tiedän siitä kun siemensin ne ajouriin jotka olivat aika huomattavan ronskit johtuen märällä ajalla tehdystä hakkuusta. Oli helppo painaa kohta mieleen pitkässä kapeassa sarassa. Aika keskellä sitä. Mitään eroa ei ympäröivään luontaiseen männikköön. Tosin siellä saralla on joukossa koivuja tasaisesti jotka pitänevät leviämishalut kurissa. Ja taaja varhaisperkaus tietysti tehtynä. Tuo näin oikeasta eletystä elämästä.

    Puun takaa

    Kyllä sitä Jesse jotain kerkiää kun nuoresta aloittaa,
    Jos oikein tarkkoja ollaan, niin vanhimmat mäntykylvökseni ovat jo yli 45-vuotiaita, eli lähestyvät jo kolmatta harvennustaan.
    Puhun yleensä näissä metsäasiossa vain kolmestakymmenestä vuodesta sen takia, että olen sen ajan ollut isäntänä talossa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)