Keskustelut Metsänhoito Männyn konekylvö vs käsinkylvö

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 111)
  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Merkitty: 

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

  • konstapylkkerö2

    Laikutusalueella paras kylvökohta on laikun reunaan.

    PasiLisko

    Panu: ”Termit menevät nyt helposti sekaisin, koska kääntömätästys on eri asia kuin laikkumätästys. Ei tuosta vastauksesta muuta tolkkua saa kuin, että ei tainnut ihan putkeen mennä. Jos sinne on mättäät tehty niin niiden päälle korkeimpaan kohtaan istutetaan tai kylvetään.”

    Juu, nuo on eri asioita. Mutta laikkumätästys sinne tehtiin, mutta kylväjä käytti tuota laikku-termiä, niin mietin tarkoittaakohan mätästä vai kuoppaa.

    Olen kuullut, että jotkin kylvävät kuopan reunoille, kaiketi kun siellä kosteampaa.

    PasiLisko

    Kävin kylvöä ja istutuksen etenemistä katsomassa. Aiemmin kylvön yhteydessä oli nauhoitettu alue, jonne luulin että on kylvetty, mutta koko kuvio olikin istutettu taimella jokainen mätäs. Eli kylvöä näyttäisi tehdyn 0.3ha:n sijasta 0.15ha (ja tuohon 250g siemeniä jolla piti kylvää 1.5ha).

    No, tuli mieleen, että jos on todettu, että tilatut taimet riittävätkin koko alueelle, niin on vähennetty kylvöalaa, mikä olisikin ihan ok idea.

    Onko yleensä maanmuokkauksen jälkeen tiedossa tehtyjen kääntömättäiden laikkumättäiden lukumäärä, eli esim naksauttaako kuski jotakin laskuria vai onko toteutuneiden mättäiden määrä jonkinlainen arvio yleensä?

    Edit: lipsahti väärä mätästermi

    Panu Panu

    Kääntömätästyksessä ei pitäisi syntyä mitään kuoppaa.

    Mätästyksessä sovitaan mättäiden määrä mutta riippuu konemiehestä kuinka hyvin siihen päästään. Toisilta tulee GPS-raportti, jossa näkyy jokainen mätäs. Joskus hinnoittelu on ollut per mätäs.

    Apli

    Onko yleensä maanmuokkauksen jälkeen tiedossa tehtyjen kääntömättäiden laikkumättäiden lukumäärä, eli esim naksauttaako kuski jotakin laskuria vai onko toteutuneiden mättäiden määrä jonkinlainen arvio yleensä?

    Juu riippuu täysin konekuskista, joskus niitä on tehty enemmän joskus vähemmän, yleensä kuitenkin aina ”riittävästi” ja luonto hoitaa loput ja tulee hieno metsä.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä ainakin täälläpäin on ollut käytäntö, että mättiden määrä ilmoitetaan, ja niitä tehdään aina se määrä mitä kullekin puulajille tarvitaan. Eihän koko hommassa muuten olisi mitään järkeä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saako pienemmän määrän halvemmalla? Silloin hommassa on järkeä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä kaivureissa pääsääntöisesti on laskuri, ovat sitten viestillä luvut lähettäneet. Hehtaari taksalla on veloitus ollut, mitä ovat alueita tehneet. Meillä yleensä 1600- 2000 kpl ollut ohjeena, riippuen mitä puulajia on tarkoitus viljellä. Sitä en osaa sanoa, jos vain 1000 mätästä hehtaarille, onko se halvempaa maanomistajalle. Ainakin todennäköisyys sille kasvaa, ettei siihen kunnon metsää synny.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Sama hinta eli ha taksalla tekevät. Isoimmat firmat vaatii jo kaivinkoneisiin sovelluksen, josta näkee mättäiden määrän sekä pisteen kuviolle, mihin mätäs on tehty.

    En muista nyt tähän hätään mikä sovellus oli kyseessä, Asla tai joku sen tyylinen. Kun työmaa on valmis, niin lähettävät s-postiin kaivurin työnjäljen eli mättäiden määrä + pistekartta.

     

     

     

    leku leku

    ASTA-järjestelmä,

    gpsillä mättäiden paikat ja pinta-alat, teoriassa. aikoinaan ollut kuukauden koneessa kiinni mättäiden lukumäärä piti paikkansa. silloin oli ongelma ettei gps anturia saanut laitettua kuin puomiin piuhalla. paikka heitti parhaimmillaan yli 3m, jätti laskematta 1/3 pintalasta, tilaaja maksoi astan laskeman pinta-alan mukaan eikä risutecin miehet löytäneet kuukauteen asiaan ratkasua, revin vermeet irti. toivottavasti nykyään toimii

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 111)