Keskustelut Metsänhoito Männyn konekylvö vs käsinkylvö

  • Tämä aihe sisältää 83 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 83)
  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Merkitty: 

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

  • Jätkä

    Tanelilta kysyisin, että mikä yhteys on kylvö / istutuksella ja perkaustarpeella?

    Jos istuttamalla voisi välttyä perkaukselta, niin sehän jo säästäisi istutustyökustannusten verran. Tosin vesakko ei katso, miten männyntaimet ovat syntyneet rikottuun maahan, vaan valtaavat sen riemumielin.

    Karut hiekkakankaat tosin eivät valtavasti vesakoidu, mutta niiden oikea uudistustapa on siemenpuuhakkuu ja äestys. niitä ei kannata istuttaa, vaan uudistaa vaikka siemenpuilla, ellei olla jo yläharvennuksilla ja harsinnalla tuhottu sitä vaihtoehtoa, jolloin jäljelle jää vain kylvö.

    Vanhoja hiekkakuoppia on istuteltu, mutta näyttää siltä, että ikinä ei saa kustannuksia takaisin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten Timppa käytännössä suoritat siementen peittämisen? Konekylvössähän on se etu, että siinä siemenet menevät hajalleen samalla lailla kuin siemenpuista pudotessaan, ja taimikon hoitoa haittaavia kylvotuppaita ei synny. Jos hajakylvön koettaa tehdä käsin, homma menee hankalammaksi, kun kylvettäviä ja peitettäviä kohtia on paljon.

    Timppa

    Käytän kylvökeppiä, joka annostelee muutaman siemenen paikkaansa vähän leveämmälle alueelle.  Tällä kylvökepillä sotken ne siemenet maa-aineksen kanssa.  Meillä on tosi kiviset maastot, joten se istutuspaikka saattaa olla syvälläkin kivien koloissa.  Aina sen mukaan, mistä muokkaaja on maata löytänyt.

    Kyllä muuten syntyy konekylvössäkin tuppaita.  Siitä on vähemmän haittaa verrattuna siihen, ettei taimia synny lainkaan.

    Petkeles Petkeles

    Varmasti molempi parempi. Konekylvö on järkevää isommilla kohteilla, jolloin mo voi keskittyä rehevämpien maiden manuistutuksiin. Niillä kohteilla, joilla äesjäljestä ei tule kunnollista, voi harkita onko aktiivisiin uudistamistoimenpiteisiin ryhtyminen edes järkevää. Petekin kuuluu kääntömätästelevän ojittamattomia isovarpurämeitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minulla ainut kohde, joka on tarvinnut käsin kylvää, on ollut Asta-myrskyn jälkeen uudistettu kalliomännikkö, jossa ei kylvökoneella voitu ajaa kivisyyden vuoksi (muokkauksena kaivurilaikutus) ja siemenpuita ei ollut riittävästi jäljellä.

    Ei kiirettä.

    Kääntömätästys on ollut itelläki mielessä.Olis kiva kuulla kokemuksia miten on pelittäny eri maapohjilla.

     

     

    harrastelija harrastelija

    Multapohjaiselle kankaan kupeelle kääntömätästys onnistui mäntytaimien kanssa hyvin. Kuivemmalle ja ohuelle pintaosalle laikutus ja istutus männylle – ihan ok.

    Savikkopellolle kääntömätästys kuivatti mättäät niin, ettei kuusen taimia saanut oikein kunnolla alkuun. Heinä kyllä kasvoi kuivasssa savessa. Rämeellä aika suuri kääntömätästys onnistui männylle, koska pohjana löytyi kivennäismaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jätkälle tiedoksi että kun maassa ei ole mitään kasvillisuutta, joka varjostaisi, niin ryönää nousee enempi. Kylvötaimikko vaati yhden ylimääräisen perkauskerran, tosin se on aika kevyt. Raivausveitsi perkuu sopii hyvin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Sen verran edellä kirjoittaneille tiedoksi, että joskus mäntytaimikkoon ei synny käytännössä  mitään vesakkoa ja joskus sitten taas hyvin virkeä koivutaimikko.  Tietysti sitten on välimuotojakin.

    Kun ollaan tekemisissä luonnon kanssa ei koskaan voi olla varma lopputuloksesta.

    Pete

    Kääntömätästän, tai laikutan, turvemaita Etelä-Suomessa. Ja päätehakkuun jälkeen, eli siis jo aikanaan ojitettuja soita. Niillä kasvaa usein pinnassa suopursua hyvinkin kattavasti. Kyllä näitä vielä kannattaa aktiivisesti uudistaa jos ensiojituksen jälkeen on reilussa 50v vuodessa saatu harvennustuloja ja reilu 150mottia tukkivaltaista päätehakkuupuustoa. Nämä ovat olleet kuitenkin aika pieniä lämpäreitä kankaiden keskellä.

    omalle kohdalle ei, onneksi, ole osunut isompia suokuvioita. Jos minulla sellaisia olisi niin todennäköisesti koittaisin  soistaa ne uudestaan ja katsoisin lähteekö männyn uudistuminen vauhtiin kun rahkasammalpinnat valtaa alaa. Jos/kun siellä olisi useita sarkoja, niin varmaan jättäisin yhden tai useamman pystyyn siemenpuiksi. Hajakylvöön en rahaa haaskaisi. Vai mitä jos antaa siihen rahkasammaleelle kourallisenkin tuhkaa ja siemenet päälle niin paranisiko tulos…?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 83)