Etusivu Keskustelut Metsänhoito Männyn konekylvö vs käsinkylvö

Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi hatelo 3 kuukautta sitten.

46 vastausta (näytetään 1-10)
  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

  • tamperelainen tamperelainen

    V2001 konekylvettiin ja käsinkylvin vertailuksi vierekkäiset maapohjaltaan samanlaiset kuviot.Käsinkylvö tiheämpi,jostain syystä kärsinyt hirvituhoista.Konekylvössä vähän aukkoisuutta,ei hirvituhoja,loppupeleissä näyttäisi tulevan normaali mäntymetsä.

    Naapureilla nyt kymmenen viime vuoden sisään tehdyt konekylvöt täystiheitä

    Männynkylvö epäonnistuu,jos kesä äärimmäisen kuiva,eikä siemen idä kylvökesänä,oman kokemuksen mukaan seuraavana kesänä lisäitäminen selvästi heikompaa.Pahin ongelma männynkylvölle on rousteherkät maat,joissa epäonnisumisia hyvästä itämisestä huolimatta,silloin istutus varmin uudistusmenetelmä

    mehtäukko

    Oli ostopalsta, jossa jostain !!! hiton syystä kuivan kankaan avo oli jätetty muokkaamatta.Muokkasin auraten aivan pintaan.

    Hankin puutarhan kylvökepin, johon tein tr. haravakoneen piikistä vako-auran ja jälkeen samanmoisen, jossa lusikka peitti .Siemenet vedin laakeaan poikkivakoon.

    Vaikka mhy:n ukko sanoi tekeväni tyhjän työn, siihen on perattu täystiheä männyntaimikko.

    Jätkä

    Yleensä parhaana kylvötapana on pidetty viirukylvöä, jossa siemenet sirotellaan tuoreeseen viiruun, joka on korkeimmalla kohdalla muokkausjäljessä ja siitä laskeutuu alimmaiseen kohtaan. tällöin on valmius kesän kuivuuden ja kosteuden mukaan alkaa itämään ja kasvamaan.

    Siemenet kiinnitetään maahan kengänpohjalla.

    Viirusta on myös helpoin poistaa R-sahalla liiat taimet.

    sitolkka

    Kun kova rankkasade sattuu ennen itämistä, niin siemenet menee minne sattuu oli kulvötapa mikä tahansa. Niin syvään siemeniä ei voi laittaa ettei kesän rankin kuuro niitä tuoreesta muokkauksesta vie. Kylvö on aina kylvö ja vähän tuurissa säiden suhteen. Konekylvöä ja kylväjiä on huonoa ja hyvää niinku kaikkea muutakin työntekijää ja konetta. Ei voi yleistää että konekylvö yleisesti huono tai hyvä muutaman kylväjän mukaan.

    Jätkä

    Se ei paljoa haittaa, vaikka siemenet muutaman kymmenen senttiä siirtyykin. Kunhan alueella pysyy. Alkujaan siemenviirun yläpuolelle asetettiin varjostamaan oksa, keppi tai jotain kuitenkin muka auringon varalta.

     

    Pete

    Itsellä ei montaa kokemusta kylvöstä ole, mutta hiukan myös ihmettelin juttua. Varmaankin oikein tyypillisellä kylvökohteella konekylvö toimii oikeinkin hyvin, mutta kun ei niitä metsä-äkeitä Etelä-Suomessa enää ole eikä niitä harvoja kannata/saa pienille kohteille eikä ainakaan opitmiaikaan. Eikä isommillekaan jos uudistetaan vaikkapa isovarpurämettä kääntömätästys ja kylvö yhdistelmällä.

    Kaivinkoneisiinkin kylvölaitteita on liitetty, mutta laikutus on jo lähtökohtaisesti heikompi muokkausmanetelmä kuin äestys. Äkeellä saadaan reilusti vaihtelevaa muokkausjälkeä tai oikeastaan koko äesjälki on sitä vaihtelua. Kaivinkonelaikussa vaihtelua on vähemmän ja reunan ”vaihettumisvyöhyke” on jyrkkärajainen. Lisäksi täälläpäin kaivinkonemuokkaukset tehdään pääosin syksyllä.

    Eli siis kun se aukko syksyllä mätästetään, ja kallioalue laikutetaan, niin kyllä se kylvö menee keväällä ja käsin tehtäväksi.

    Käsinkylvö on varsin kevyttä työtä ja siinä aidosti voi vaikuttaa lopputulokseen. Kylvön voi kohdistaa varsin helposti otollisimpiin kohtiin. Viirukylvöä olen itse käyttänyt. Konekylvöön ja varsin kaivinkone sellaiseen verrattuna tulos on huomattavasti parempi, mutta tämä on epätieteellinen oma kokemukseni. Konekylväjiä on vähän ja koko kausi on käytettävä hyväksi, mutta käsinkylvössä toteutusajankohta voi valita itse.

    Markkina saattaa olla olematon, mutta sellainen viirukylvökeppi jolla siemenet saisi luotettavasti riviin ja perässä vielä levyt kuten traktorilumilingossa jolla viiru peittyy samalla vedolla, niin avot!

    harrastelija harrastelija

    9 vuotta sitten äestyskone teki konekylvön. Liekö ollut liian kuiva kesä vai eikö ollut siemeniä koneessa vaikka ostin 98 %.set siemenet, koska siemennys epäonnistui!

    Metsään.fi oli laskenut 5 000 tainta/ha. Kahden vuoden jälkeen istutin kahdessa keväässä 2 000 tainta, koska kylvötaimia oli vain joku siellä täällä. Se konekylvö oli ainakin huuhaata!

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Yhden konekylvön olen tehnyt. Luonnontaimet sitten sen täydensivät jonkummoiseksi. En tiedä olisko käsin kylväen onnistunut paremmin.

    Tulin siihen loppupäätelmään, että en enää koskaa kylvä mäntyä, vaan istutan. On minulla toki sellaistakin maata, joka varmasti soveltuu kylvöön. Se on hiekkakangasta, mutta kun siinä on sellainen metsä päällä ettei se enää minun aikanani tule uudistettavaksi.

    Tuollaiset, joskus soistumistakin yrittäneet lohkot, mitä minä tässä vielä uudistelen, on paras istuttaa. Istuttamista puoltaa toki sekin että nähdäkseni säästyy aikaa ainakin se viisi vuotta. Eikä se istutus niin kovin paljon kalliimmaksi tule, kun sillä säästyy yksi perkaus ja moniaita hirvitorjuntakäsittelyjä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Apli

    Tanelin kanssa samoja kokemuksia, enkä enää todellakaan harrasta konekylvöä, vaan istutan itse taimet tai muut istuttaa ne… Konekylvölle oli todella suotuisa maa, puolukkatyyppi, hiekkakangas mutta söikö joku elukka siemenet? vai kuiva kesä vai mikä mutta istuttaa piti uudestaan melkein koko 5ha, että se siitä sitten..

    Jätkä

    Pete:”-Markkina saattaa olla olematon, mutta sellainen viirukylvökeppi jolla siemenet saisi luotettavasti riviin ja perässä vielä levyt kuten traktorilumilingossa jolla viiru peittyy samalla vedolla, niin avot!”

    Se kylvökeppi on jo olemassa ja se annostelee viiruun tulevat siemenet säätöviivin avulla. siementen ”peittäminen” = kiinnitys kengänpohjalla.

    Lumilingon perässä en ole tasoituslevyä nähnyt, ellet tarkoita sitä hammasterää, joka karhentaa lumen pintaa.

46 vastausta (näytetään 1-10)