Keskustelut Metsänhoito Mäntytaimikon varhaisperkaus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
  • Mäntytaimikon varhaisperkaus

    Mitä mieltä metsäraatilaiset on tuommoisesta mäntytaimikon varhaisperkauksesta? Mulla olisi ensi vuodelle ko. hommaa n.24ha. Kyseessä on pääasiassa kuivia kankaita ja kävin nyt katselemassa ja näyttäisi, että mänty on varsin reilusti valtapuulajina. Rahaa ainakin säästyisi sitten taimikonhoitovaiheessa, mutta miten on jos nyt perkaa niin altistuuko jäävät taimet muutaman vuoden ajaksi enemmän hirvituhoille? Alue on talvilaidunaluetta.

  • jees h-valta

    Taitaa nyt joku muukin vain haluta olla eri mieltä kuin minä. En antanut puskienkasvatusohjeita missään kohtaa vaan lehtipuu (yksittäinen) siellä täällä joukkoon. Jos ei hyödytä niin mielestäni ei haittaakkaan. Hyödyttää ainakin maaperää tuottaessaan kankaalle muutakin kuin neulaskariketta.

    jees h-valta

    Ja mielestäni suorittavan kanssa keskusteltiin aivan asiallisesta ongelmatilanteesta jota hän hienosti vielä havainnollisti lukijoiden kuvissa. Olen vuosittain enemmän kuin kerran vuodessa hakkuutyömaallani jossa moto käsittelee puustoani. Mielestäni minulla on näkemystäkin kokemusten kautta aiheesta syntynyt.
    Näitä kontakteja on sentään ollut jo kymmeniä. Aina hyvässä hengessä.
    Koskaan ei ole paikanpäällä motomiesten kanssa mitään kiistaa ollut. Päinvastoin heissä on aito asiakaspalvelun meininki ollut havaittavissa. Enkä täälläkään riitele vaan kyseenalaistan ja väitän koska tämä on keskustelupalsta jossa se on mielestäni jopa suotavaa.

    Puun takaa

    Pete on mielestäni tehnyt osuvan huomion Jessen puunkasvatusopeista.
    Tärkeintä tuntuu useimmiten olla eri mieltä toisten kanssa.
    Se ei valitettavasti tee Jessen oppeja yhtään sen paremmiksi.
    Toinen vaara jatkuvassa eri mieltä olemisessa on se, että ajautuu ennenpitkään erimieliseksi itsensä kanssa.
    Muistelen, kun jokunen vuosi sitten kerroin energiapuukasvatuksestani, niin hyytävimmän tuomion sainkin Jesseltä!
    Silloin hänen mielestään ainoa oikea tapa oli kasvattaa kuitupuuta.
    Jäämme nyt jännittyneinä odottelemaan seuraavia ”totuuksia”!

    jees h-valta

    Puuntakunen tuossa kuitusuuntautumisessani kyllä oikeassa silloin. Mutta silloin kokemus vielä puolsi sitä Alla oli juuri tekemäni kauppa jossa vaihtoehtona tarjottiin ensiharvennukseen e-puuhakkuuta.
    Silloin laskin ettei se kannata. Mutta kuten sanoin OLEN ennakkoluuloton uuden suhteen ja tilanne on nyt olennaisesti toinen.

    Pinsiön vaari

    Vastaan vaan aloitukseen. Kaikki lehtipuut pois alueelta jossa aikoo kasvattaa mäntyä kuivalla kankaalla. Jos tulee taimista tyhjiä kohtia voi niihin istuttaa jonkun männyn. Useimmissa metsissä on kohtia joissa on luontaisia ajouran paikkoja. Niissä ei kannata puunkasvua yritellä. Paras lehtipuun raivausaika on silloin kun lehti on saavuttanut täyden kokonsa. Uudelleen versomiseen on silloin vähiten eväitä. Käytännössähän ja isoilla aloilla sitä oppia ei pysty toteuttamaan. Kun puut on päässyt siihen mittaan ettei hirvet ylety latvaan saa lehtipuut rehottaa vapaasti ja tuottaa lehtikariketta.

    1980 luvulla kun hirvimäärien annettiin kasvaa liikaa oli oppi että hirvi hivenaineiden puutteessa tarvitsee mäntyäkin. Ei taida olla tutkittu? Yksittäisiä latvoja voi suojata sitaisemalla latvaan kuitunauhaa. Ei muovia. Itse olen käyttänyt latvoissa pohjatonta jogurttimukia. Isotöinen kun keväällä syytä kerätä pois. Mutta suojaa myös metsämyyrältä.

    Tupaspaikkojen harventeluaika on talvi. Silloin ilmassa ei ole sieni-itiöitä. Ja puu pihkoo kantopinnat sellaiseksi ettei taudit tartu. Kanto saa myös olla pitkäkin. Vaikka hirven mahaa ”kutittava”. Pian ne kuitenkin lahoo pois.

    Metsuri motokuski

    Aloittaja on varmaan saanutkin jo hyvät ohjeet kaikilta keskustelijoilta joten siltäosin asia kunnossa. Noin yleisesti voisin tuohon raivaukseen todeta että poistakaa ne pensasryhmät jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viimeistään siinä vaiheessa kun perkauksen jälkeen seuraava raivaus tehdään. Tässä vaiheessa kun puuryhmät (yleensä koivut) poistetaan niin työn on helppoa. Itse tänäänkin raivuulla poistin noista ryhmistä vain osan puita en tietenkään kaikkia. Jätän joskus ryhmään yhden tai kaksi. Niistä toisen saa sitten motolla helposti pois. Jos puuryhmään jättää useamman niin motolla saa kaikkiin naarmut kylkiin.

    Noista tuulenkaadoista josta jesse kirjoitti niin itse jätän pitkän kannon sen vuoksi että juurakosta valuu hiekkaa puun tyvelle kun puu on nurin. Kyllä sen saa sahattua ihan juurestakin mutta teriä menee jo muutenkin ihan riittävästi. Sitä en kyllä usko että jessen työmaallakaan ole sellaista motoa käynyt että mottisen puun pystyyn nostaa. Ne puut jota motolla voi pystyyn nostaa ei kovin kummoisia ole.

    Pete

    Suhtaudun hyvin vakavasti juurikääpä ja tyvitervasriskiin. Sen takia en tee/teetä varsinaisia taimiklonharvennuksia (pituusvaihe 3m ja siitä ylös) kesällä. Pyrin hoitamaan ne joko hankikantojen aikaan (onnistuu harvoin) tai myöhään syksyllä loka-joulukuussa. Tuossa vaiheessa kantoläpimitta voi olla useita senttejä varsinkin susipuilla.

    Varhaisperkauksien suhteen en ainkaan vielä ole hysteerinen. Kun havupuut ovat noin 1m pituisia, niin tartuntariskiä ei ainakaan nykytutkimuksen mukaan ole. Keskikesällä kun varhaisperkaa, niin vesominen on vähäisempää vaikka erot ovat kyllä pieniä. Jos kyseessä on hyvä kylvötaimikko. Tosin en varhaisperkauksessa juurikaan raivauta havupuita. Jos työn haluaa ostaa edullisesti, niin helpoin ohjeistus ”puolanpojille” on kaikki lehtipuu kaadetaan, mutta ei yhtään havupuuta. Tästä kyllä seuraa tarve harventaa kylvötuppaita viimeistään 2m vaiheessa. Ja kun 2m vaiheessa tehdään taimikonharvennus, niin sitten jätän 2500-3000 runkoa hehtaarille. Jos taimikonharvennus tehdään 6m puustoon, niin puditan suoraan 2000kpl/ha asentoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuota metsämakasiinia lukiessa tuli mieleen: leppää voi aina jättää sekapuuksi taimikkoon, ei tiettävästi houkuttele hirviä ja parantaa maan viljavuutta ottamalla typpeä ilmasta.

    Pete

    Leppää jätän aina kun sitä on, mutta istutustaimia haittaavat kaadan kaikki. Varhaisperkauksessa leppää ei pidä jättää, mutta hävitettyä sitä ei saa. Kannattaa nekin kaataa maahan ja
    jättää sitten vesoja pystyyn varsinaisessa taimikonharvennuksessa. Taimikonharvennuksessa olen katkonut leppiä pitkään kantoon, taivuttamalla jopa 3m ”kantoja”. Tuossa vaiheessa ne eivät kasva enää kuusikon päälle.

    jees h-valta

    Sen verran metsuri/motokuskille ettei ne tosiaan mitään kuution puita olleet mutta aivan kelpokokoisia kuitenkin. Isoin Ponsse jaksoi kyllä aivan uskomattoman hyvin ja kun oikein tömäytti jaloilleen niin uskon että rapisteli juuri sillä hiekkoja pois.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)