Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Niin se taitaa olla että nykyään saman kokoisista bensiinimoottorista saadaan ihan samat vääntömomentit kuin diesel moottoreista jos vain halutaan. Nykymoottoreita voidaan lastuttaa ja siten muuttaa moottorin ominaisuuksia aika paljonkin. Vääntöä voidaan lisätä tai sitten kierrosherkkyyttä nostaa. Joten ei se enää ole kiinni polttoaineesta hyvän väännön tuottaminen.
Pienipäästöisen auton ostaja voi hyötyä syyskuun 1. päivänä voimaan astuvasta uudesta autoverolaista. Esimerkiksi yhden Kia Ceed -mallin hinta putoaa lähes 1200 euroa. Kyseessä on viisiovinen, käsivaihteinen Ceed yksilitraisella turbomoottorilla. Veronalennus vaikuttaa kokonaishintaan siten, että uusi hinta on 20 480 euroa ja vanha 21 656 euroa.
Viime vuonna Suomessa ensirekisteröityjen autojen keskipäästöt olivat 119 grammaa, joten on mahdollista, että uusi autoverolaki voi hyödyttää suurta osaa uuden auton ostajista. Autojen hinnat muuttuvat kuitenkin hyvin tapauskohtaisesti, sillä päästöarvoon vaikuttaa auton varustelu jopa vanteita myöten, joten autokaupoilla on nyt oltava tarkkana.
Uudistus näyttäisi nostavan suuripäästöisten autojen autoveroa ja niiden myyntihintaa. Raja kulkee noin 140 CO2-grammassa.
Lastutettu auto on laiton ilman muutoskatsastusta, koska ymmärretään, että on tapahtunut moottorin vaihtoa vastaava toimenpide. Moottoreista sähkömoottorilla on paras vääntö juuri liikkeelle lähdettäessä. Dieselmoottorin vääntö on vahvempi juuri matalilla kierroksilla, bensamoottorilla parempi vääntö saadaan kovemmilla kierroksilla. Suurin vaikutus on dieselin paremmalla hyötysuhteella, Dieselin vääntöön vaikuttaa korkeampi puristusuhde b-moottoriin verrattuna.
Jeessi:”Et ymmärrä nykybensiinimoottorin väännöstä yhtään mitään. Kuten et lava-auton ja peräkärryn erostakaan.”
En ymmärräkkään: Minä en ymmärrä sitä, että jotkut väittävät ”Mopolla mahhdottomia”, mutta ei vaan ole näyttöä.
Jos bensamoottoriin saadaan suhteessa samanleinen vääntö kuin dieseliin, niin miksi ihmeessä yhdessäkään bensakoneesa ei ole lähellekkään samaa luokkaa olevaa vääntöä.
JA Koska minulla on ollut lavapakettiautoja pari kappaletta, kuorma-auto, jolla olen kuskaillut traktoria ja muita raskaitakin koneita ja koska olen vetänyt kevytperävaunua ainakin kolmesataatuhatta kilometriä, luulen siitäkin touhusta jotein tietäväni.
Suuruusluokka on jotain muuta kuin muutaman aitatolpan kuljettelu pikiteitä pitkin, samoin työn vaativuus on aivan eri kategoriassa.
Olen rahdannut kilpa-autoja trailerilla ympäri Etelä-Suomea, kärryllä on ollut mönkijää, metsävaunua, moottoripyörää ja mopoa. Onpa siinä Pyörän kuljetustelinekin, johon etupyörästään kiinnitetään kaksipyöräinen ajoneuvo.
Luulet, todellakin luulet, kuten aina. Tiedosta ei muruakaan. Oletko sattunut edes vertaamaan SAMAN KOKOLUOKAN nykydieselin ja turbobensakoneen vääntöä. Ei se ero ainakaan kovin kummoinen ole, ei nk. käytännön merkitystä. Minulla on avolava päivittäin monenlaisessa ajossa josta vain murto-osa on jotain aitavärkkien kuskailua. Ajan sillä mielelläni myös ilman mitään kuskaustarvetta, muuta kuin itseni kuskaustarpeella. Se vain on kakkosauto joka on samalla helppoa aina heittää myös työjuhdaksi. Kun se on ajolleen mukava on aivan yks hailee onko lavalla kuskattavaa vaiko ei. Mutta krouvina ja kykenevänä se toimii todellakin huomattavasti paremmin enkä nyt niin hullu sentään edes olisi että huvikseni kärryä aina perässä kiskoisin. Monipuolisuus, käsitätkö.
Olet lumoutunut kenkälaatikon kokoisen moponmoottorin turboon. Kuvittelet sen olevan ainutlaatuinen keksintö, joka on vain ja ainoastaan sinun mopossasi.
Sääli tuottaa sinulle pettymys: Turboahdettuja moottoreita on käytetty varsin yleisesti dieselmoottoreissa ja niistä sitä on innostuttu asentamaan myös bensakoneisiin. Dieseleissä useinkin on hyvä vääntö ja nimenonaa alhaisilla kierroksilla. Oikein mitoitettu ahdin on usein suunniteltu sellaiseksi, että se nostaa painetta matalilla kierroksilla, jossa vääntöä tarvitaan. Korkeilla kierroksilla paine nousisi suhteessa liian korkeaksi, joten ahtimeen on värkkäilty hukkaportti.
Bensakoneissa (Myös pökötin bensiinimoottorissa käytetään turboahdinta), joka nostaa painetta kierrosten mukaan. Et varmaan tajua, että ahdin ja turbo ovat erilaisia vehkeitä?
Tuleeko moottorin koon kasvun mukana myös lisää vääntöä?
Ameriikan foordissani oli aikoinaan 3,8 litran bensamoottori (vinkkelikutonen) remmiahtimella varustettuna. Wikipedia: ”When running at a maximum of 5600 rpm, the supercharger provided 12 psi of boost, producing 210 horsepower (160 kW) at 4000 rpm and 315 lb⋅ft (427 N⋅m) of torque at 2600 rpm under an 8.2:1 compression ratio.”
Remmiahtimella saadaan nimenomaa alavääntöä, jos halutaan.Kyllä isossa koneessa on enemmän vääntöä, jos ne muuten ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin pikkukoneet. Turbo antaa paineita vasta isommilla kierroksilla ja se pyörii pakokaasujen paineella.
Jos kuvittelee, että pienissä bensakoneissa on nykytekniikkaa, joka esim muuttaa venttiilien ajoituksia tai sityshetkeä / syttymissarjatapahtumaa, niin erehtyy. Kyllä ne on yleistyneet ensin isossa koneissa ja niihin on rakennettu asentotunnistimet jne moneenkin paikkaan.isoon – kalliiseen moottoriin niiden lisääminen on suhteellisen halpaa, eli tehonlisäys tuottaa kustannukset nopeasti takaisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään