Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Rane on aikaisemminkin tainnut mainita että Stadin puisto,yms. hakkuista vastaa vanha savottakaverini Anni.Tilanne on vaan niin että jos häiriköit Helsingin kaupungin apulaispormestaria niin joudut oikeudelliseen edesvastuuseen mutta metsätöiden häiriköinnistä et.
Helsingissä hakattin vasta jokin vanha puistoalue rakentamisen tieltä. Miksei Sanni Minnemeni ollut estämässä sitä ? Meni siinä vanhoja puita ja hiilivarastoa hukkaan melkonen määrä. Olisin suojellut.
Ihminen viisastuu vanhetessaan.Ja ehkä Annilla jäi Heinosenahossa Ranen puiden kaatoa katsellessa alitajuntaan jokin idea ja se nyt hienosti tulee todeksi…
Itse olen tunnistanut itsessäni piirteen, jossa tiettyjen asioiden vastustaminen, johtaa helposti oman käytöksen toiseen äärimmäisyyteen kuin tuo vastustettava asia. Esimerkki: Jos vastustaisin yksityisautoilua, luopuisin siitä itse ja kulkisin kaikki matkat räntäsateesta alkaen polkupyörällä.
Annin tapauksessa onkin käynyt niin, että metsätalouden vastustaminen on jalostunut asteelle, jossa puut kaadetaan ja tilalle tulee, ei suinkaan uusia hyväkasvuisia puita, vaan runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavaa asfalttia ja betonia. Tavoite kasvattaa helsinkiläisten määrää 250 000 ihmisellä seuraavien vuosikymmenten aikana jyrää kaiken muun ylitse.
Jokainen tietää, miten tämä kaikki heijastuu maakuntiin.
Miten Helsinki pakottaa ihmiset muuttamaan sinne. Pakolaiset voivat vapaasti valita menevätkö Tuupovaaran vai notkumaan Helsingin rautatieasemalle. Tuupovaarassa on aika hiljaista siltä osin.
Luulen että ei taida syntyä vielä kauppoja aurinkopaneeleista, vaan asia jää harkintaan. Todennäköisesti järjestelmästä saisi jo nyt kannattavan, jos hankkisi paneelien ja invertterin lisäksi itselleen akun, johon päivällä syntyvän ylijäämän voisi säilöä käytettäväksi yöllä. Muita kuluja tulee invertterin uusimisesta 15 vuoden päästä, mahdollisten akkujen uusimisesta ja toimittajan tekemästä järjestelmän valvonnasta netin kautta.
Kuten huomautitte, ratkaiseva asia on ylijäämäsähkö. Fortum maksaa ylijäämätuotannosta spot-hintaa, joka on nyt noin 2 snt/kWh. Ylijäämäsähkön käyttöön on mm. Helenillä olemassa ns. virtuaaliakku, johon voi säästää ja josta voi nostaa. Siinä on kuitenkin vuosimaksu; esimerkiksi 92 eurolla saa käyttöönsä korkeintaan 1000 kWh, joten kWh:n hinta on vähintään 9,2 snt jolla saa 13 snt alennuksen sähkölaskuun jokaisesta käytetystä kWh:sta – nettoa tulee periaatteessa siis 4 snt.
Homma pelittäisi oikein hyvin jos virtuaaliakku olisi halvempi tai jos ylijäämäsähköstä saisi paremman hinnan markkinoilla. Joku toinen yhtiö voi maksaa enemmän, koska luomusähköstä on kysyntää. Hinnat lienevät noususuunnassa, mutta toisaalta aurinkosähköä rakennetaan nyt paljon joten tarjontaakin tulee.
Se edellyttäisi sitten sillä akkuautolla ajamista. Purkautuu akku tosin itsekseenkin mutta paljon hitaammin. Isohko akusto tai – vesivaraaja olisi hyvä olla ylijäämäsähköä varten mutta ne on melko kalliita hankintahinnaltaan. Siirtomaksut alkaa olla sillä tasolla, että edullisempi ratkaisu olisi oma sähkön tuottojärjestelmä. Aurinkopaneelit, aurinkolämpökeräimet, aggregaatti talvipimeitä varten, ehkä jopa pieni tuulimylly lisänä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään