Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Politiikan teko on toki eri asia kuin lentämisestä aiheutuneet päästöt suhteutettuna ideologiaan.
Annelille vinkkinä, että Espoosta 50 kilsan ajomatkan päässä on upea kohde, jossa riittää katseltavaa enemmän kuin maapallon toisella puolella juuri sukelluspäivänä piilossa lymyilevässä delfiinilaumassa:
Kun aletaan oikein persuiksi, eikä välitetä matkojen pituudesta johtuvista päästöistä, voidaan ajaa melkein 100 km:
yle.fi/uutiset/3-10364030
Moni ajattelee eri tavoin, mutta minusta nuo maisemat ovat paljon kiinnostavampia kuin Delfiinit. Melkuttimelle rakennettuja juttuja en tosin kaipaa. Mutta ehkä joku geokätköilijä niistäkin pitää.
Joo, oli hienot kuvat Apu-lehdessä! Mökkeilyjärveni Etelä-Konnevesi on myös kirkasvetinen. Etelän merissä on kuitenkin se lisäetu, että vesi on lämmintä. Katsoin Disney+ -palvelusta taannoin delfiinien elämästä tehdyn dokumentin, suosittelen! Kylläpä onkin mielenkiintoinen otus! Periaatteessa olen sitä mieltä, että myös delfiinien tarkkailu on tuomittavaa, koska niitä häiritään, vaikka ihan vapaaehtoisesti ne villit yksilöt siinä katseltavina ovat.
Delfiinit lienee luonnostaan uteliaita villeinäkin eikä pelkkä tarkkailu niitä paljon kait häiritse.
Paljon haitallisempia on esim. sarvikuonojen ja norsujen salametsästäjät. Tappavat vähiin käyneitä eläimiä syöksyhampaiden/sarvien takia useimmiten pelkästä rahan ahneudesta.
Kirkkaan veden saa yleensä aikaiseksi sen happamuus. Ei elä planktonit sun muut pienet vesikasvit eikä -eläimet kun vesi on liian hapanta niille. Eräällä lammella näki n. 5 m syvyydessä olevasta katiskasta tyynellä ilmalla oliko ja mitä kaloja siellä. Vesi oli hapanta ja kirkasta. Kun/jos happamuus vielä lissääntyy , niin sitten loppuu isompienkin eliöiden selviytyminen ja kalat kuolee.
Märkäpuku kannattaa vetää tosiaankin päälle kylmissä vesissä liikkuessa. Kun se kastuu niin vesi lämpiää ihoa vasten ja voi uida tai sukeltaa melko kylmässä vedessä. Nuorempana harrastin purjelautailua ja kylmillä keleilläkin pystyi ihan hyvin purjehtimaan märkäpuku päällä. Siinä hommassa kun suht. harvoin pysyi kuivana . Lauta ei ollut ns. mökkilauta vaan vähän vaativampi malli , ja vauhtia sillä sai kovasti jos tuulta riitti.
Ei sillä, että kateellinen olisin. Se on vain niin että happamuus aiheuttaa veden kirkastumista. Löytyy niitä kirkasvetisiä vesiä täältäkin päin. Tosin myös (kesälämpimillä) melko huonokuntoisiakin. Humuspitoisia ja siksi sameita. Metsäojitukset/ojitusmätästys /turpeen nosto usein aiheuttaa niitä kiintoainepäästöjä. Ennen vielä huomattavasti enemmän kuin nykyisin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään