Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Gla oikeassa. On vaikea kuvitella hiekkaharjujen välissä olevaa vesistöä kovinkaan happamaksi. Ennemmin uskoisin monen metrin hiekan läpi suodattuvan kirkasta vettä vesistöön. Humuspitoiset maastot ovat aina vesistölle ongelma.
Riippuu hiekkaharjun ominaisuuksista. Toisaalta karu järvi tai lampi harjumaastossa ei kestä happamoittavaa kuormaa.
Oma lukunsa on pohjalaiset maastot, jotka ovat luontaisesti erittäin happamia. Taitaa puuston kasvukin olla vaatimatonta. Osittain puskurin takia suosin haapaa sekapuuna, koska sen karike on emäksistä ja se on maaperän mikrobitoiminnalle eduksi.
Aika harva enää kalastaa noista humuspitoisista vesistä sinttejä, joten ei noilla vesien laaduilla ole suurtakaan väliä. Välillä istuttavat jokiin kirjolohta, jotka innokkaimmat käyvät heti nykkimässä pakastimiinsa. Parempi niin, koska muutaman viikon, kun kalat tonkii joenpohjaa niitä ei syö enää sikakaan, niin tulee mudan makuiseksi.
Mistä haavan lehtiin emästä tulee, jos sitä ei maastossa ole. Yleensä vesi puhdistetaan nostamalla pH:ta, jolloin epäpuhtaudet saostuu ja ne voidaan suodattaa pois.
En osaa kemiaa niin hyvin, että osaisin sanoa, mikä eri puulajien ph-arvoon vaikuttaa. En edes sitä, miksi kuusi happamoittaa maaperää.
Jos tarkkoja ollaan, tuskin haapakarike varsinaisesti emästä on. Se kuitenkin nostaa happaman maaperän ph-lukua ja siten parantaa maaperän viljavuutta.
Haapoja kannattaakin kasvattaa sillä tavoin, ettei niitä kuusitaimikon päältä tarvitse poistaa. Joko ne poistetaan raivauskokoisena tai sitten saavat kasvaa järeiksi säästöpuiksi. Tai vaihtoehtoisesti kasvatetaan kuusten kanssa tasarakenteisena ja poistetaan normaalin tapaan harvennuksissa tai päätehakkuussa.
– Suomessa metsämaa on hapanta. Se johtuu kallioperän happamuudesta ja karikkeiden epätäydellisestä hajoamisesta, koska ilmasto on viileä ja kostea. Tärkeimpiä hajottajia ovat sienet.
– Vaillinaisesta hajoamisesta syntyy huopamainen humus mineraalimaan pintaan, jossa on happamia hajotusreaktioiden välituotteita.
– Havupuiden neulaskarike tuottaa hyvin hapanta humusta, mutta lehtipuiden karike hajoaa nopeasti ja tuottaa lievästi hapanta humusta.
Maanhoidon tavoitteita:
1. Metsämaan happamoitumisen lieventäminen
– Lisätään kalkkia ??
– Oikea puulajivalinta
– Kulotus→tuhka
– Maanmuokkaus, hajotustoiminta paranee, lämpötalous paranee →pH nousee
2. Maan biologisen aktiivisuuden ylläpitäminen
3. Puuston tasapainoisen ravinteiden saannin turvaaminen
4. Puuston elinvoimaisuuden ja hyvän kasvukunnon ylläpitäminen
Samoja asioita käsitellään Metsäkustannuksen kirjassa Metsämaa ja sen hoito. Kuten olen todennut ennenkin, harvennusvoimakkuus, tukin hinta, moottorisahan valinta yms. asiat ovat suhteettoman kiinnostavia tämän näkymättömän aiheen rinnalla.
Täytyykin ottaa tuo uudestaan työn alle, eihän minun päähäni ensimmäisellä lukukerralla jää kuin pieni osa asioista. Suosittelen samaa (siis lukemista) kaikille muillekin.
Kalkki ei oikein sovi kangasmaille. Voi vähentää havupuiden kasvua. Tuhka happamille turvemaille ja tuhka+ typpilannoke sopii myös kangasmaille , pitkäaikainen vaikutus. Ravinteiden parempaan saantiin liittyy myös mikrobitoiminnan vilkastuminen jota tapahtuu mm. silloin kun hakkuutähteet lahoaa. Aluksi kuluttavat typpeä mutta ”kompostoiduttuaan” lisäävät hajotusta ja puun kasvu paranee. Suurin osa ravinteistahan on hitaasti liukenevassa (tai liukenemattomassa) muodossa. Kun pH nousee , liukeneminen lisääntyy. Lämpötila , sopiva kosteus, oikeat ravinnesuhteet , riittävästi ravinteita ja puulajeille sopiva pH lisäävät maan kasvukuntoa. Perusjuttujahan nuo on mutta joskus voi unohtua metsänkasvatuksessa , että sieltä maaperästähän ja sen hoidosta se lähtee hyvä puun kasvukin.
Nykyiselle pääministerille näyttää olevan aivan saman tekevää paljonko valtiolle tuleee lisää velkaa, menoja voidaan koko ajan lisätä. Ilmeisesti Ohisalo on saanut samat talousopit. On aika erikoista että pääministeri on taipuvainen holtittomaan taloudenhoitoon, mutta ympäristötavoitteet kuitenkin muka pitäisi toteuttaa etuajassa. Suomi pyrkii vapaamatkustajaksi, muiden pitäisi rahoittaa yksi maailman korkeimmista kulutustasoista.
Miksi ihmisten tulevaisuudessa pitäisi maksaa nykyinen velka, velka on vain siirrettyä verotusta. Suomi ei ole edes sodan aikana velkaantunut niin paljon kuin nykyisin. Julkisen sektorin palkat ja muut edut ovat liian korkeat, ketään ei kiinnosta julkisten varojen käyttö. Mikään hallitus ei ole vielä koskaan pienentänyt valtion menoja, eikä sillä ole siihen edes valtuuksia. Miten hallitus voisi pienentää kohtuuttomia palkkoja, joita esim.hoitohenkilöstö nauttii. Lisää pitää vain saada joka vuosi, vaikka ei ovista mahduta kulkemaan. Kaikenlaista valvojaa istui koronarokotuspaikassakin kaksi eri henkilöä katsoi henkilöllisyyden. Siihen ei olisi tarvittu yhtäkään, pelkkä kelakortin tunnistin olisi hoitanut homman.
Nykyiset valtion menot edellyttäisivät jo 400000 uutta veronmaksajaa eli se on se määrä, mikä teollisia työpaikkoja on menetetty viimeisen 20v aikana. Siltä se näytti 90-luvun puolivälissä, että meille tulisi valtava työvoimapula, nykyisin höpistään samasta asiasta, vaikka työttömiä on 300000. Ei tänne niitä osaajia ole tulossakaan. Kyllä ne jää Saksaan, jossa saa tuplapalkan ja eläminen halvempaa, jos sietää heidän byrokratiansa.
Kiinaan on siirretty länsimaista teollisuus ja päästöt, jotta täällä voidaan leikkiä vihervasemistolaista kaiken suojelijana. Jokainen näre ja lahopuu pitää tilastoida kohta joka vuosi metsäsuunnitelmaan. Kyllä se maailman loppu tulee kuitenkin 500 milj v päästä. Avaruuskin lopulta luhistuu. Apinalauman ei maapalloa pelasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään