Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Korona-aika on lisännyt matkailuautojen suosiota, mutta myös yöpymiseen värkättävien pakettiautojen määrää. Puskaparkkeeraus tuntuu olevan nyt muotia. Ehkä näitä puska-pakuja siirtyy jossain vaiheessa myös metsäkäyttöön liikkuviksi taukotuviksi ja yöpymispaikoiksi.
Jeessi:”Siitä vaan, ei minua ainakaan häirii jos joku viihtyy pienessä pelli-tai muovikopissa. Itse en voisi kuvitella moisessa yhtäkään taukoyöpymistä.”
Tuota mieltä on tuuliviiri tällä kertaa asuntoautonsa kupeessa. Se lieneekin tehty kelohirsistä, kun muovi – ja peltikoppero on noin mielen päällä.
On se ihmeellinen asia kun puhutaan liikenteen päästöjen vähentämisestä ja ihmiset panostavat matkailuautohin. Ei mitään logiikkaa. Noiden pyörille nostettujen kemiallisten WC kulkupelien myynti pitäisi kieltää kokonaan. Ei niitä kukaan tarvitse. Jokainen voi pysyä kotonaan ja tehdä nojatuolimatkoja sohvaltaan.
Meillä on jo ilmastokriisi menossa ei mikään pieni lämpeneminen. Toimet hiilen polton vähentämiseksi ovat vuosikymmeniä myöhässä.
Hesarissa oli tehty vertailu, mikä maa on Euroopassa rakenteeltaan lähinnä Suomea. Se on Ranska.
Suomalaiset arvostelevat etelä -Eurooppaa ovat kuitenkin Pohjoismaista lähimpänä niiden tehottomuutta. Ay-liike rapauttaa rankasti taloutta ja korkea verotus yhdessä vähäisen työnteon kanssa.
Lisäksi ikärakenne johtaa ongelmiin. Politiikassa tehdään hyväuskoisia päätöksiä, mutta ei varauduta lainkaan niiden seurauksiin. Hoitajamitoituksia nostetaan, vaikka ei ole hoitajia. Oppivelvollisuutta pidennetään ilman resursseja ym.
Yksi esimerkki hyväuskoisista päätöksistä oli nämä uudet nopeusvalvontakamerat, joista edelleen suurin osa on vailla riittävän hyvin toimivaa tietoyhteyttä, jotta niistä välittyisi tarpeeksi laadukkaat kuvat keskuspaikalle. Toisaalta, jos kaikki kuvat olisivat käytettävissä, ei olisi riittävästi henkilökuntaakaan kuvia käsittelemään ja lähettämään maksuja autoilijoille.
Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan Vihreiden keinolistalla ilmastotoimissa on liikenteen päästökauppa, sähköautojen ajoneuvoveron kevennys, ainespuuvero, pellonraivausmaksut ja fossiilisten polttoaineiden veronkorotus esimerkiksi työkoneissa.
Sangen tehokkaasti näkyy vihreiden ilmasto-vaatimukset väistävän heidän oman elinpiirinsä. Edullinen sähköauto olisi heille tietysti kiva peli, vaikka muuten yksityisautoilua kovasti vastustavatkin…
Se että miksi tavallisten suomalaisten pitäisi rahoittaa vihreiden yltiöpäistä ympäristöpolitiikka on erittäin kummallista. Yleensä politiikassa pyritään ajamaan äänestäjien etua. Ei vahingoittamaan. Kommunismissa yksilöt palvelevat järjestelmää myös uskonlahkoissa. Niin vihreä liike onkin Stasin perustama. Saanut valtavasti vahinkoa aikaan ydinvoimavastaisuudella. Euroopassa ei mitään päästöongelmaa olisi, jos Saksa ei olisi ajanut ydinvoimaa alas.
Lähivuosina ajaudumme tilanteeseen, että Suomessa ei enää tuoteta lähellekään kulutusta vastaavia määriä elintarvikkeita. Maaseudun jahtaaminen vihreiden toimesta on todella sairaalla tasolla.
Miten paljon ilmaa kevyemmäksi se akkuautojen ajoneuvovero pitää laskea , kun on jo kevennetty. Perinteisten polttomoottoriautojen omistajat kustantaa sen puolen jo ajomääristä riippumatta. Ainespuuverojakin on jo peritty kohta 100 vuotta, lisääntyvissä määrin. (myyntivero oli alkuun 25 tai 26 %, alv kait 21 %, nyt on 30/34 + 24 % – ilman metsävähä toimiville) . Siinäkin mennään harhaan, jos oli tarkoituksena rokottaa päästöjen aiheuttajia eikä vain lisätä ideologisesti sopivalta puolelta otettavia veroja. Jotkin muovipakkausverot olisi siihen sopivampia . Puun lisääntyvä käyttö vähentää eikä lisää päästöjä.
Elintarviketuotannon alasajo saattaa tuntua helpolta ja käyvältä ratkaisulta, jos itse käy vaikka Tallinnasta lahden toiselta puolelta hankkimassa tarvittavat ruokatäydennyksensä viinivaraston täydennyshankintojen mukana samalla reisulla. Tai tilaa Matsmartista toisesta suunnasta. Mutta kun näyttää siltä, että sadot saattaa yllättäen tippua nykyilmastossa/kriisiherkkyyden lisäännyttyä vaikka kuinka alas missä milloinkin, ei ole mitään järkeä lopettaa omavaraisia elintarviketuotantoketjuja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään