Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Anneli. Valtionosuuksissa ei ole korvamerkkejä – enää. Aikoinaan kehitysalueella olevat kunnat saivat valtionosuutta korvamerkein kaikkiin hankkeisiinsa. Paraimmillaan kai 85 %. Kyllä silloin kelpasi runnata.
Tänään köröttelin raivuulle mennessä yhden Corolla kuskin perässä kilometri kaupalla (sulkuviiva alueella)…
Kuski körötteli 20km/h alinopeutta ja auto seilasi sulkuviivan /reunaviivan väliä. Voisihan tietysti noista soitaa paikallis-jeppeille mutta ei vaan viitsi…
Käsittääkseni silloin kun kunta on nettomaksaja kuten Espoo, valtionosuuksia saa vain tiettyihin hankkeisiin ja korvamerkein eli siihen se on myös käytettävä.
”Pysähdyin ehkä herran mielestä liian äkkiä, vaikka pyörät eivät laahanneet senttiäkään. Hän harppasi autoni eteen ja alkoi osoitella kärkikolmiota. Nytkäytin autoa sellaisen puioli metriä eteenpän – Kyllä sai patu jalat alleen. Jos olisi jäänyt siihen, olis varmaankin jompi/kumpi saanut turpaansa. (En minä)”
Kannattaa ehkä tarkastella muitakin puolia tilanteessa kuin osapuolten voimasuhteita, kun epäonnistuu jouhevassa ajamisessa ja toinen sen huomaa, jopa kehtaa vielä siitä huomauttaa. TLL 25 pykälässä on ihan selkeä ajatus takana.
Myöskään kevyen liikenteen väylien ylläpito ei ole aivan pikkujuttu. Työtä riittää kesät talvet. Talvella auraukseen ja erityisesti liukkauden torjuntaan joudutaan panostamaan huomattavasti enemmän kuin ajoteillä. Kesällä harjataan sitten puunoksia, ajetaan laidoilta heinät ruohonleikkureilla ja syksyllä poistetaan väyliltä puiden lehdet. Niin, ja ympäri vuoden siivotaan maasta valtava määrä roskia, vaikka roskakoreja on hankittu ja asennettu säännöllisin välein. Oma lukunsa ovat rikkoutuneet/rikotut katuvalot ja niiden korjaus. Meilläpäin on hieman erikoinen järjestely, kun ajotie on yksityistie, mutta vierellä kulkeva kevyenliikenteen väylä kuuluu kunnalle. Ollaan joka vuosi laitettu kädet kyynärpäitä myöten ristiin, ettei meidän yksityistie joudu hoitamaan sitä kevyen liikenteen väylää!
Jätkä: ”Jos olet ymmärtänyt, että vakuutusrahoilla rakennetaan teitä, olet ymmärtänyt väärin, mutta sehän ei ole tavatonta.”
Voin ymmärtää asioita väärin tai tehdä virheitä, mutten sen seurauksena ala ketään uhkailla. Minä kun kestän sen, että saatan tehdä virheen.
Tässä tapauksessa en kuitenkasn kuvitellut, että vakuutusrahoilla rakennettaisiin teitä. Ymmärsin, että sinun mielestä noin voitaisiin tehdä:
”Asiaan pitäisi saada parannus, joka olisi mielestäni liikennekasvatus. Se sivutuotteena pitää olla polkupyörien rekisteröinti ja vakuuttamspakko. Niiden avulla voisi pientareita levittää ja pyöräilyteitä rakentaa, kun polkupyöräilijät osallistuisivat tienrakennuskustannuksiin.”
Mutta edelleenkään sitä faktaa et pääse karkuun, että pyöräilijät osallistuvat tienrakennuskustannuksiia. Näin, vaikka käyttömaksuja tms. ei pyöräilijät maksakaan. Ja aivan kuten sinäkin maksat jalkakäytävien rakentamisesta sekä ylläpidosta, vaikket jalankulkijana käyttömaksua maksakaan. Tämän hoksaminenko reaktiosi aiheuttikin auton ratissa?
” Ei ole kenenkään etu, että kaikki liikenteessä pitävät kynsin-hampain kiinni ”oikeuksistaan” – senkin uhalla, että itse vammautuisivat tai jopa kuolisivat.”
Aika vitsikkäältä kuulostaa tuo, kun on jossitellut lyömisellä.
Valtionosuusjärjestelmä tarkoittaa tulojen tasausta kuntien välillä, jolla taataan tietyt peruspalvelut kaikille kansalaisille. Kuntalaiset on yleensä Suomen kansalaisia. Hiukan turhaan korostetaan kuntalaisuutta, sillä ei ole ainakaan minulle yhtään mitään merkitystä. Pidän nykyisen asuinkuntani kuntapäättäjiä täysinä tunareina. Heillä ei ole mitään johdonmukaisuutta. Pieniä kuntia on ympäriltä liitetty elätettäväksi ja verotulot ei yleensä riitä mihinkään. Lisäksi kielipolitiikka syö valtavasti rahaa ja tuo omien ryhmien etujen ajajia valtuustoon. Persujen voitto romahdutti valtuutettujen tason lopullisesti. Apukoulutasoista joukkoa tuli valtuustoon.
Jos kunta tekee jonkin investoinnin siihen voi anoa valtion avustusta eli kyse on hiukan eri asioista. Esim. laajentaa satamaa.
Se olisi parasta, en hyväksyisi ensimäistäkään alijäämäistä budjettia enkä yli 15% kuntaveroa. Kyllä nykyisen tulotason on riitettävä menoihin, kun on riittänyt paljon huonompinakin aikoina. Suomalaiset haluavat elintason, johon vaaditaan neljän maapallon resurssit, jos sama annetaan kaikille maapallon ihmisille.
Työmarkkinashoppailut kieltäisin kunnan työntekijöiltä. Että mennään yksityiselle töihin kaupungilta, sehän on täysin työntekijän etujen vastaista jo muutenkin.
Persut ja vihreät ovat niin suuressa ristiriidassa vallitsevan yhteiskunnan suhteen. En näe heillä mitään roolia päättäjinä.
Olen yli 40v aikana tehnyt vain yhden alijäämäisen budjetin, joka vuosi tulot ylittää menot.
Kuntien asema ei ole helppo, koska valtio pesee jatkuvasti käsiään siirtäessään yhä enemmän toimintojaan kuntien hoidettavaksi. Viimeisinpänä työttömien hoito pois ELY-keskuksilta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään