Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Niin ja varsinkin jos metsäteollisuus on lopettanut yleissitovien työehtosopimusten käytön niin miksi pitää väkisin siihen yrittää muita liittää. Ei nyt pitäisi olla ongelma paikallisille luottamusmiehille tehdä sopimus suoraan Keiteleen kanssa. Uskon että tausta tukea saavat Ay- liikkeellä niin paljon että jäsenmaksunsa jatkossa maksavat.
Uskallan olla Metsuri motokuskin kanssa eri mieltä. Paikalliset sopimukset ovat sopimuksia työnantajan sanelemilla ehdoilla. Neuvottelupöydässä on toisella puolella yrityksen johtoryhmä lakimiehineen ja muine neuvonantajineen. Työntekijöitä edustaa luottamusmies tai luottamusmiehet. On täysin varmaa, että työntekijäpuoli on noissa neuvotteluissa heikommassa asemassa ja lopputulos on työehtojen huononeminen.
Tolopainen:”Niin vaikka Suomi oli suomettunut 70-luvulla, eipä sitä pahemmin huomannut. Vapauksia oli paljon enemmän kuin nykyään, jolloin melkein kaikki on kiellettyä. Silloin oli täysi yrittämisen vapaus.
Eniten Suomessa vapauksia on kaventanut ay-liike, se pakotti metallimiehet viiden viikon lakkoon v-1975. Tänä päivänä ahtaajat pakotetaan lakkoon, sen takia että Keitele ei solmi duunareitten kanssa kiskurihintaista Tes:iä. Mitä demokratiaa tällainen on. Suomessa on sopimisen vapaus. Yleissitovat palkkasopimukset ovat perustuslain vastaisia, ei niitä ole missään länsimaisissa demokratioissa.”
Jätkä harkitsi jolunpyhinä , että voi lopettaa nimittelemästä Tolopaista Tolloksi. Kun hän lukee tuon yllä olevan kommentin, mieli voi jälleen muuttua.
-70 luvulla ja vielä kymmeniä vuosia myöhemmin yksittäisen henkilön yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvin hankalaa. Oikeastaan vasta 2000 luvun puolella yrittäjyys on vapautunut.
-70 luvulla ei maaton voinut ostaa yli 2 hehtaarin palstaa, kuin anomalla maanhankintaluvan. Jos sattui saamaan tuon luvan, silti jo maata omistavalla naapurilla oli etuosto-oikeus. Nyt tuota järjetöntä ja yhtä osapuolta suosivaa sääntöä ei enää ole.
Onhan se tietysti totta, että AY-liike on kaventanut vapauksia Suomessa. Nykyisin ei saa enää tehdä työehtosopimuksia, joilla työntekijä ei elä. Se on merkittävä heikennys työnantajille, mutta nyt on selvästi pyrkimys palata pikkuhiljaa entiseen.
Tuo metallin lakko oli muuten vuonna 1971 ja kesti 7 viikkoa. Lakko oli ennenäkemättömän yhtenäinen ja se tuotti merkittäviä parannuksia liiton työntekijöiden(ja myös liittoon kuulumattomien) palkkoihin. Lakon tuomien tulosten vaikutus heijastui yleisesti myös muille palkansaaja-aloille.
Se on demokratiaa, että kaikki jäsenet saavat äänestää edustajista liittojen päättäviin elimiin, jotka neuvottelevat ja päättävät asioista.
Tolopainen on kuitenkin jossain oikeassa. -70 luvulla alkoi työntekijöiden asema todellakin parantua, maatalous oli paremmassa jamassa, kuin nyt. Olaampa jo kuolleesta Neuvostoliitosta mitä mieltä tahansa, kauppa sinne oli merkittävässä asemassa talouskehitykseen.
Epäilen ettei Teollisuusliitto olisi tyytyväinen siihen, että Keitele tekisi kuten edellä esitetään. Eivät kylläkään pahastu palkkojen yleistä tasoa korkeammista korotuksista, vaan siitä ettei heitä tarvita sopimuksen osapuolena. Keiteleen järjestäytymisaste on alhainen ja se on ay-liikkeelle myrkkyä. Yrityskohtaiset sopimukset todennäköisesti vauhdittaisivat entisestään jäsenkatoa jatkosakin.
Ammattiliitoilla on oma paikkansa varsinkin ollut aiemmin. Nykyään niiden johtoporras kuuluu eliittiin jolla on omat erityisoikeutensa (mm. verottomiin tuloihin) kuten oli NL:ssakin ja sen jatkajalla tietysti samoin. Koko maan viennin pysäyttäminen yhden pienen toimijan takia on jo liikaa lama-aikana varsinkin. Ei vaikuta olevan keskivertoa viisaampien touhuja se. Päinvastoin.
Joillain työpaikoilla ay-aktiivit on olleet kuin mafiapomoja omasta mielestään ja koettaneet pakottaa liittoon kuulumattomia omiin liittoihinsa vaikka työntekijöillä on Suomessa vapaus valita kuuluuko vai ei johonkin liittoon.
Nykyisin ei saa enää tehdä työehtosopimuksia, joilla työntekijä ei elä. Se on merkittävä heikennys työnantajille, mutta nyt on selvästi pyrkimys palata pikkuhiljaa entiseen.
Suomella ei voi olla omaa palkkapolitiikaa, kun ollaan yhteisvaluutassa eikä vioida devalvoida palkkatasoa alemmas. Keitele ei ole metsäteollisuusintegraatti, joka voi hyväksyä sahauksessa pitemmänkin ajan tappioita muiden toimintojen tuottaessa voittoa.
Keiteleen työntekijöiden palkat, edut ja joustot tulee katsoa Saksan sahatyöntekijoiden työehtosopimuksista ja vähentää niitä 10%:lla etäisyydesta päämarkkinoihin ja ay-liikkeen aiheuttamien saartokustannusten vuoksi.
Miten sitten eletään, kun työt loppuu palkkakustannusten korkeuden vuoksi ja ollaan vielä lakossa niiden korottamisen puolesta?
Säynätsalon vaneritehdas tuotti voittoa vain yhtenä vuonna viimeisten 10 vuoden aikana.
Kyllä ammattiliittoja tarvitaan. Kuten Puukikin toteaa ”Ammattiliitoilla on oma paikkana,varsinkin ollut aiemmin”. Lyhyellä tähtäimellä voi ajatella, että liittoja ei tarvita. Työntekijöillä on kohtuullisen hyvät työehdot alasta riippumatta nykyään. Pitkällä tähtäimellä nuo ehdot tulisivat huononemaan, se johtaisi jossakin vaiheessa tyytymättömyyden aiheuttamiin levottomuuksiin ja ongelmiin työpaikoilla. Yksityiset työttömyyskassat eivät sovi työehdoista, ne ovat vain työttömyyttä varten. On hyvä ymmärtää, että työehtosopimukset ovat muutakin, kuin sopimuksia palkoista. Niissä sovitaan kaikista asioista, miten työpaikoilla toimitaan. Tuota Puukin mainitsemaa eliittijuttua ja verottomia etuuksia en oikein ymmärrä. Mielestäni kaikilla alueilla, niin työnantajissa, yrittäjissä , yritysten johtoportaissa, politiikassa, ja myös AY-liikkeessä on jonkilaista eliittiä, mutta ne kaikki kannattaa mainita samassa yhteydessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään