Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Minulla auton päästöt on n. 63 g / km CO2:a keskimääräistä enemmän, autossa on vähän yli 200 hv; ei yhtään liikaa. Jos ajan vuodessa 10 000 km, niin ”lisäpäästö” on n. o,63 t CO2:a . Siitä ilosta maksan ajoneuvoveroa ehkä n. 100 €/vuosi keskimääräistä enemmän. Voisin kyllä istuttaa puitakin (ja jättää ne vaikka pystyyn ) sen verran enemmän, että se hiili sitoutuisi niihin. Yksi puu/a riittäisi kompensoimaan sen ”ylimääräisen hiilipäästön”, josta sakkoa menee 100 €/a.
Otto keksi aikoinaan bensiinimoottorin. Bensiinimoottorin eetta on vain karkeasti 10 – 25 %! Turbolla voidaan sitä jonkun verran parantaa, mutta edestakaisin liikkuvine osineen Otto-moottori on vain fysiikan lakien vastainen!
Diesel vuorostaan kehitti Diesel-moottorin, jossa puristussuhde oli ihan eri luokkaa kuin Otto-moottorissa, ja sitäkin voidaan turbolla parantaa niin, että eetta nousee jopa 40 %:in! Dieselin p.aine on alempi disletulos kuin bensa, joten se kestää kovempaa puristusuhdetta. Ongelmana on ollut ”savutus” joka johtuun lähinnä NOX:ista ja nykydieselissä se aletaan saada kuriin hyvillä suodattimilla.
Puristussuhde on kiinni polttoaineen itsesyttymisherkkyydestä. Alle 10 bensamoottorissa jouduttiin jo käyttämään ”nakutuksen estoaineita”, aikaisemmin lyijyä ja nykyisin etanolia. Turbolla ilmaa puristamalla saadaan happilisäystä, joka mahdollistaa suuremman pa.annoksen ruiskutuksen.
Karkeasti ottaen pikkukoneilla päästään lähelle samaa taloudellisuutta bensa+ hybridi yhdistelmällä ja dieselkoneilla.
Jostain syystä kuitenkin Mazdan vapaastihengittävät 2-litraiset pärjäävät taloudellisuudessa kilpailijoille. Ei siis kannata lukkiutua mihinkään teknologiaan, kun toteutus ratkaisee. Ja olikohan siellä puristussuhde jotain 14, seuraavassa sukupolvessa vielä kovempi kun bensa sytytetään ilman perinteistä sytytystulppaa.
Ristiriita tuleekin siinä että jos halutaan teho/hyötysuhdetta parantaa ei siihen sovi liikaa romurautaa. Aivan se sama asia josta Gla oli huolissaan nelivedon suhteen. Paino autossa ratkaisee sen liikuttamiseen tarvittavan energiamäärän. Mitä olen katsellut autojen konehuoneita 2,0 ltr:n moottoritila on rojua täynnä. Esim. tuon 1,2 ltr:n huoltokohteetkin hyvin tarkistettavissa. Tilaa on. Ja varmasti painoeroa.
Hesarissa mielipidepalstalla moitittiin auton käyttömaksu-uudistusta, että se on nykyajan anekauppaa: kun olet maksanut verot, voit sen jälkeen pössytellä hyvällä omallatunnolla vaikka kuinka monta tuhatta kilometriä. Toisaalta autoverotus juurikin uudistui vähäpäästöisiä suosivaksi, eli autoa ostettaessa vähäpäästöinen tulee halvemmaksi kuin ennen. Lisäksi voidaan vähäpäästöisiä polttoaineita suosia helposti verotuksen keinoin.
Jees on oikeassa painon merkityksen suhteen. Nelivedossa tosin kyse on 50-100 kg lisäpainon lisäksi voimansiirron ylimääräisistä kitkoista. Moottorin osalta olennaista on se, mikä menee vähimmällä. Jos 2-litrainen ei kuluta painostaan huolimatta enempää kuin 1,2-litrainen, silloin tekniikka on toimivaa. Nelivedon osalta tällaista vertailua ei tarvita, kaksivetoinen kuluttaa aina vähemmän kuin vastaava nelivetoinen. Iskutilavuudessa ei edes voi vastaavaa vertailua tehdä, koska ei ole samanlaista 1,2-litraista ja 2-litraista moottoria. On vain 1,2-litrainen, jonka kulutus on x l/100 km ja 2-litrainen kone, jonka kulutus on y l/100 km.
Hankintojen ohjaamisessa verotuksen avulla vähäpäästöiseen suuntaan ei mielestäni ole kyse anekaupasta. Sen sijaan lentomatkustajille vapaaehtoinen päästömaksu sitä on mitä suurimmassa määrin.
Onhan tuo kuitenkin nähtävissä että varakkaat vain ”pesevät” omatuntonsa kuten kaikkien tietämä kyläkauppiaskin Lamborghini-kaupoillaaan. Kun maksat kovat liksat niin verottajalle kuin vielä polttoaineissakin voit sitten huoletta pössytellä menemään ja kansa kadehtii. Minä tietysti mukaan lukien. Miksi edes tehdään autoja joilla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin tuhota yhteistä ympäristöämme aivan järjettömän ylimitoitetulla suorituskyvyllä. Myös nämä kaikki älyttömät rallitouhut lasken samaan älyttömyyden kategoriaan. Jos meillä oikeasti on huoli ilmastomme tilasta, eikö silloin olisi helpoin aloittaa täysturhakkeiden purkutalkoot ensin. Miksi piiperot on näistä aina hiljaa? Kun katselee kuumissa ilmastoissa näitä maastorallejakin joissa ilmastoon heitetään hiekkapölyäkin tuhansia tonneja. Onko oikeasti jotain viheraatetta edes olemassa, minusta ei ainakaan tekojen valossa.
Ei ralliautojen kulutuksella ole merkitystä, eikä nykyään oikein merkitystä siviiliautojen kehitykseenkään. Katsojien liikuttelu tuhlaa paljon enemmän, mutta sitä ei sovi arvostella. Joskus katselin jonkun luonnonsuojelualueen nettisivujakin. Saapumisohjeet henkilöautoille oli kerrottu erikseen. Tuonne kun 100 000 luonnonystävää vuosittain ajaa, siitä ne päästöt syntyvät. Tai siitä, että sama väkimäärä pakkautuu jotain pitkätukkaista kitaransoittajaa urheilukentälle katsomaan.
Ei ole mitenkään moraalisesti kestävää, että jostakin älyttömästä F1 autolla ajosta maksetaan kuskille satoja miljoonia vuodessa. Miten ihmiset hyväksyvät noin älyttömän tuhlauksen ja luonnonvarojen haaskauksen, kun samaan aikaan ihmisiä kuolee nälkään. Eikö nyt kaikkein ensimäiseksi pitäisi lopettaa kaikista älyttömin tuhlaus. Miten noin lapsellinen ja järjetön touhu kuin auto kilpailut on saatu syötettyä massoja kiinnostavaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään