Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Tiedä tuosta sosioekonomiasta, mutta ainakin maidontuottajat osaavat laskea. Huhu kertoo että kotikyläni ainut maidontuottaja aikoo lopettaa tuotannon; pieni karja tuottaa tappiota.
Puuki ”Kun ollaan yhteismarkkinoilla, niin työt loppuu sieltä ensin missä on eniten ongelmia jotka tuo lisäkuluja…” Ehkä noinkin, mutta myös niin että työt loppuu ensi sieltä, missä niiden lopettaminen on halvinta. Esim. monessa keskisen Euroopan maassa tehtaan lopetus on työntekijöiden suojan vuoksi firmalle niin kallista, että ensin kannattaa harkita sen lopettamista täällä kehitysmaassa.
Petkeles:”Junttiperän eläkkeennauttijoiden taloudellinen tutkimuskeskus taas vauhdissa. Miten onkaan, että taloustietämys korreloi positiivisesti matalan sosioekonomisen aseman kanssa.”
Kommentoi joskus oikeaa asiaakin, nuo päättömät viisastelut tuskin nostavat arvostustasi keskustelijana.
No ei pitäisi tulla. Ensin pitää odotella miten menetellään kilpailijamaissa.
Meillä palkat voivat olla suuremmat kuin kilpailijamaissa, mikäli muiden tuotannontekijöiden hinnat ovat alemmat (pääoma, raaka-aineet, energia, verot).
Mutta kun eivät ole, vaan yleensä nekin korkeammat, sillä metsäteollisuuden ostopanokset ovat kilpaijamaita korkeammaksi hinnoitellun suomalaisen työn alaisia.
Velan lyhennyksissä maksetaan palkkakustannuksia, sillä velalla rakennettu tehdas ei syntynyt itsestään. Siis ilman palkkakustannuksia.
Jokainen taitaa tietää vai tietääkö, että Olkiluot 3 sähkössä maksetaan vain palkkakustannuksia, sillä 10 miljardin laitos ei noussut pystyyn itsestään. Kyllä siinä palkkakustannuksiin meni kaikki 10 miljardia, sillä voittoahan rakennuttaja ei saanut. Tietenkin urkoitsijat laskuttivat voiton.
Ei voi olla niin, että paperitehtaassa vain palkat nousisi, kyllä ne nousevat koko tuotantoketjussa kannolta satamaan, Sitten nämä lakkoilun kustannukset, joita kilpaijamailla ei ole. Viimeksi pari vuotta sitten metsäteollisuudelle lakkoitiin satojen miljoonien tappiot. Kilpailijamaissa ei lakkoiltu. Kaipolassahan palkkakustannukset olivat 30% Saksaa ja 40% Ruotsia korkeammat.
Koskisen oy teki juuri kokonaan uuden tessin mikä on voimassa 4 vuotta, – 25 loppuun asti. ilmeisesti kumpikin osapuoli on hyvin tyytyväinen kun noin harvinaisen pitkän sopimuksen tekivät. Pääluottamusmies otetaan jopa johtoportaaseen mukaan. On tulospalkkiot , ynnä muut edut. Työnantaja saa vastineeksi joustavuutta työajan käyttöön.
Tulospalkkiot ja työntekijöiden sitoutuminen oman työpaikan kannattavuuskehitykseen luulisi olevan molemminpuolinen etu teollisuudessa. Metsäpuolella ne nousuhdanteet valitettavasti ei ulotu juuri kannolle asti. Jonkin verran on kuitenkin ollut hetkellistä vaikutusta kantohintoihin mutta ei esim. tukkuhintaindeksin mukaisesti edes. Alkutuotanto on jäänyt jälkeen hintatasosta eikä se kuroudu umpeen tod. näk. koskaan. Ellei tule ihan erilainen suhtautuminen perustasolle . M-teollisuudessa se olisi sen tajuaminen, että kunnossa olevat korjuuketjut ja toimiva puuhuolto vaatii kannattavan metsätalouden myös metsäpäässä. Harrastushommina mh:a tekevät on jo vähemmistönä metsän omistajissa.
Huolestuneempi kannattasi olla myös maatalouden kehityksestä kotimaassa. Kriisiaikoina ei tule halpoja elintarvikkeita tilaamalla ulkomailta. Nykyään on muotia joidenkin ymmärtämättömien taholta valitus alkutuotannon päästöistä vaikka pitäisi keskittyä suurempiin fossiilisiin päästölähteisiin enemmän. Metsät on ainoa päästönielu mutta niiden luullaan olevan ratkaisu omien päästöjen kompensointiin ja vieläpä ilmaiseksi.
Ola_ Pallonivel:”Kyllä kai siellä tehtaan menopuolella on muitakin menoja, kuin palkkakulut? Raaka-aineet, sähkö/energia, huolto?”
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Kannattaa kuitenkin tututustua Kurjen oppiin. Hänen mukaansa yrityksen liikevaihto miinus yrityksen voitto on pelkästään palkkakustannusta. Poikkeuksen tuossa teoriassa tekee ainoastaan metsäteollisuus, jossa raakapuun kantohinta katsotaan ”vähäiseksi kustannukseksi”.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään