Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Palkkakustannuksillä ei ole mitään merkitystä em. tehtaiden kustannuksissa, niin pienet ne ovat. Muut tekijät ratkaisee, menestyykö tehdas suomessa vai ei.
Sitä en tiedä miten lainarahan korko on palkkakustannusta,
Siten että kyllä pankilla on henkilökuntaa ja toimistotiloja. Eihän kaikkea toimintaa tietokoneet hoida. Ja jos hoitaisivatkin, niin kyllä niiden koneiden tominnan ylläpitämiseksi henkiloökuntaa tarvitaan puhumattakaan siitä ettei ne tietokoneet synny itsestään.
Palkkakustannuksillä ei ole mitään merkitystä em. tehtaiden kustannuksissa, niin pienet ne ovat. Muut tekijät ratkaisee, menestyykö tehdas suomessa vai ei.
Ihminen ei voi olla enempää väärässä.
Siis kaikki tuotteet syntyy itsestään, ei siihen ihmisiä tarvita.
Kyllä kai siellä tehtaan menopuolella on muitakin menoja, kuin palkkakulut? Raaka-aineet, sähkö/energia, huolto?
Tottakai siellä on ostopanoksissa yhtä lailla palkkamenoja ja kun metsäteollisuudessa yleensä ne ovat suomalaisia ostopanoksia, niin ne sisältävät suomalaisia palkkakustannuksia.
Syntyykö tuo huolto itsestään, vaan tarvitaanko siihen jopa työntekijä?
Verotkin menee julkisella sektorilla suurimmaksi osaksi julkisen sektorin 600 000 tyntekijän työtekijöiden palkan maksuun. Lisäksi julkinen sektori tekee hankintoja, jotka nekään eivät synny itsestään vaan niiden tuottamiseen tarvitaan työtä, jota yleensä ei tehdä imaiseksi, vaan maksetaan työstä palkkaa.
Kyllä kaikilla kustannuksilla on merkitystä kilpailukyvyn kannalta markkinataloudessa. Entisessä Neuvostoliitossa ei palkoilla ja raaka-aineilla ollut merkitystä suuremmin, vain 5-vuotis suunnitelma ratkaisi. Eipä edes ruokaa kansalle pystynyt tuottamaan loppujen lopuksi, joten 70;n vuoden kokeilu päättyy konkurssiin työläisten paratiisin sijaan.
Suomessa ei palkkataso sinällään ole ongelma, vaan jäykät joustamattomat lakkoherkät työmarkkinat. Eikä tuottavuuskaan paras mahdollinen, työaikakin lyhyemmästä päästä taitaa olla. Ruotsissa asiat hoituu vähillä lakoilla, ei ahtaajat ole samanlaisia satamissa kuin meillä. Verojen määrässä pärjätään kyllä, muutoin olemme pohjoismaiden peränpitäjiä.
Niin ja Ruotsalaiset osaavat paikallisesti sopia asioista…,Suomessa se ei oikein ole ottanut tulta allensa…,no mutta minkäs teet kun SAK on edelleenkin Suomen suurin puolue..
Jotkut uudet patteriautot ei lataudu pakkasilla kuten pitäisi. 240 kW:n teholla pitäisi latautua mutta jää keskimäärin n. 100 kW:iin , joku malli vain 60 kW:iin. (Taisi olla Talsassa juttua). Suunnittele siinä sitten reitti sopivaksi latauspaikalta toiselle, jos niitä on riittävän tiheässä.
Polttoaineverotusta pitäisi laskea eikä nostaa jotta kulku ei tulis liian kalliiksi nyt nousevien kustannusten aikana varsinkin. Utopistinen suunnitelma muuttaa Suomen autokanta ns. päästöttömäksi. Jo ajoneuvoveroissa maksellaan moninkertaisesti päästömaksut pois. Jos kyseessä olisi oikeasti päästöt,niin biopohjaiset polttoaineet olisi edullisempia eikä kalliimpia kuin enemmän fossiilista polttoainetta sis. litkut.
Kukas siitä hyötyy ,jos palkat ,ostovoima ja veronmaksukyky pysyvät alhaalla? En näkisi parhaana vaihtoehtona sitä ,että yhtiöiden voitot valuvat verottomina veroparatiiseihin ja jukisen talouden kasvaville menoille ei löydy rahoitusta. Pieni siivu tuotoista duunarin pussiin pitää pyörät pyörimässä ja kansantalouden hengissä.
Ammattiyhdistyskin käy jäykäksi ,kun koko ajan tarjotaan huonompia vaihtoehtoja. Sen tehtävä on puolustaa heikompaa. Olisiko sitten parempi vaihtoehto ,että minimipalkat päätettäisiin lailla? Sellainenkin on mahdollista EU:n sisällä.
Venäjäkin tarjoaa mielestään reilua paikallista sopimista, Suomen paikalliset sopijat kok ja kepu sitten liiton sopimisen kannalla. Jossain piireissä puhutaan takin käännöstä, kuinka te kehtaatte.
Onhan meillä kuitenkin työaikalaki, työsuojelulaki sekä vuosilomalaki joka ohjaa aika paljon työnantajan toimintaa. Nehän ovat eduskunnan säätämiä lakeja joita ei voi noin vain ohittaa. Kaikki muu onkin pääasiassa sovittavia asioita. En ymmärrä sellaista väitettä että työnantaja välttämättä haluaa kuristaa työntekijän palkkaa. Hyvälle , tuottavalle työntekijälle maksetaan hyvin sillä onhan se työnantajankin etu pitää tuottavat työntekijät töissä. Pahin vaihtoehto oli valtion ja kunnan työntekijöillä aikoinaan kun palvelusvuodet olivat palkankorotuksen perusta. Vanhat työntekijät joidenka tuottavuus oli huonoin maksettiin parasta palkkaa.
Itse olen jo monta vuotta hinnoitellut oman työni. Vielä ei ole työnpuutetta ollut. Se että kaikille maksetaan samaa palkkaa välittämättä työyksikön tuloksesta on jotain käsittämätöntä nykyaikana. Postikin haluaisi ottaa 200 henkilöä heti töihin pääkaupunkiseudulle mutta ei löydä kun palkkaus on ilmeisesti huono. Ei niitä työntekijöitä ammattiliitto löydä yleissitovalla sopimuksella vaan maksamalla kunnon palkka niin työntekijätkin löytää. Jos varaa ei ole maksaa niin sitten työntekijöitä ei löydy. Se että asia ratkeaisi jollain yleissitovuudella on vanhan aikaista ajattelua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään