Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Volvo tutkinut 2 toisiaan vastaavien automallien (valmistetaan samassa tehtaassa, samalle pohjalevylle) kok. päästöeroja. XC-40 polttomoottorisena ja sen sisarmalli sähköauto C-40. Akkuaton valmistuksen päästot 70 % suuremmat kuin polttomoottoriauton. Päästötaseen tasaantuminen tapahtuu vasta n. 110 000 km kohdalla riippuen sähkön tuotantotavastakin. (L:KL).
Sähköautot vievät autoilun ojasta allikkoon. Onko tässä huomioitu akkumineraali kaivoksien päästöjä, yms. Toisaalta arabit eivät voi enään kiristää öljyllä, jos energiantuotanto on paikallisella tasolla.
Eihän 110 tkm ole nykyautolle mikään matka, joten elinkaarta on jäljellä, kun valmistuksen päästöt on nollattu. Lisäksi jostain syystä yleensä noissa laskelmissa sähkön tuotannon päästöt huomioidaan, mutta ei bensan/dieselin tuotannon päästöjä. Vain polttoaineen käytön päästöt.
Sähköauto nykymuodossaan ei ole lopullinen ratkaisu. Se Toyotallakin tiedetään, kun ei olla etulinjassa sähköautoja lähdetty markkinoille tuomaan. Mutta sähköauto on välttämätön siirtymävaihe matkalla vielä parempia ratkaisuja kohti. Mutta jos Kallella on esittää parempia vaihtoehtoja, siitä vaan kortit pöytään.
Metsuri motokuski:”Kyllä vain kyttäävät. Luottamusmies on henkilö joka tarvittaessa saa oman henkilöstönsä palkat tiedoksi mikäli pyytävät.”
Tämä on totta. Olen itsekin ollut luottamusmies ja tarkastanut noita palkkoja. Kysymys on aina ollut, onko palkkaa maksettu liian vähän. Ei koskaan siitä, onko palkkaa maksettu liikaa.
Volvon tekemä vertailu perustui juuri siihen , että valmistuksen ja käytön kaikki päästöt laskettiin yhteen. 110 ooo km on vähän tai paljon riippuen auton käyttäjästä ja sen käytöstä. Jos ajaa vaikka 10000 km/v, niin akuston uusiminen tullee ajankohtaiseksi ennen kuin sähköauto on päästöissä polttomoottorisen kanssa tasoissa.
Oikeasti vähäpäästöinen olisi tällä hetkellä, kun vetyautoja ei vielä ole markkinoilla, biokaasuauto.
Nykyisten autojen käyttäminen loppuun ja polttoaineiden muuttaminen puhtaammiksi on ympäristön ja luonnonvarojen kannalta paras vaihtoehto. My-diesel ja kaasut ovat hyviä vaihtoehtoja.
”Kurki:”Kurki on sitä mieltä, että Suomessa on oltava kilpailijamaiden palkkataso ja edut samat kilpailijamaihin nähden-10%, että vientiteollisuus pysyisi Suomessa ja työllistäisi.”
Se siis tarkoittaa työntekijöiden elintason laskua.
Tuo Kurjen Mielipde on ihan perseestä.
Koko talkoo on aloitettava siitä, että elinkustannuksia lasketaan ensin ja kun se on varmistunyt, alennetaan tulotasoa, mutta vähemmän kuin elinkustannukset ovat laskeneet.
Pitää käsittää kovimmankin ”Riistokapitalistin”, että soutajat lakkaavat soutamasta, kun homma on niin raskasta, että ei enää annetuilla eväillä airo heilu. Kyllä koko maa saadaan pysähtymään, kun tarpeeksi kova paikka tulee. Yleislakkojakin on ollut ennenkin, sitäkö työnantajien leiri tavoittelee?
Tuossa on se ongelma, että elinkustannuksilla ja palkoilla on selkeä yhteys. Tavaroiden ja palvelujen hinnat muodostuvat suureksi osaksi palkoista, kuten Kurki selitti. Hallitus ei voi alentaa palkkoja, joten sille jäisi keinoksi vain verotuksen alentaminen, esimerkiksi polttoaineiden verotusta voitaisiin alentaa. Olisiko se kuitenkaan hyvä keino elinkustannusten alentamiseen nykyisen velkataakan oloissa? Elinkustannusten nousua voitaisiin kyllä loiventaa pidättäytymällä suurista nimellisistä palkankorotuksista, ainakin sellaisilla aloilla jotka ovat verorahoitteisia tai joissa tuottavuus ei ole noussut.
Tässä koronatilanteessa ei pitäisi enemmälti lakkoilla vaan pitää yhteiskunta pyörimässä. Ollaan aika veitsen terällä.
Ollaan kaukana ”veitsen terästä”. Veitsenterällä oltiin Talvisodan lopulla 1939. Jatkosodan lopulla 1944 ja sen jälkeen. Taloudellisesti oltiin veitsenterällä -90 luvun laman aikaan. Nyt ei olla lähelläkään sitä. Koronasta huolimatta talous kasvaa, joskin tämä uusi aalto hidastaa sitä. Velkaa ei tarvinnut nostaa niin paljon, kuin siihen oli varauduttu. Työllisyysaste on nousussa. Työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin miesmuistiin, joskin siinä on kohtaamisongelmia. Ulkomaan velan korot ovat miinusmerkkisiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään