Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
No joo, suhteellista kaikki… Kuitenkin jo ennen nykyistä omikrontsunamia oltiin tilanteessa jossa junavuoroja jäi ajamatta, lentoja lentämättä ja sairaita ihmisiä hoitamatta.
Ei ole talous kovin hyvissä kantimissa nyt. Paljon uutta velkaa ja korotkin nousee jossain vaiheessa täälläkin. USA:ssa samanlaista asuntojen kanssa kuin oli ennen v:n 2008 lamaa, Venäjällä opposition toimintaa lopetellaan väkisin. Työvoimaa on mutta väärillä aloilla eikä kaikkia avoimia työpaikkoja saada täytettyä. Terv. hoito kriisissä. jne.
Hesarissa taloustyypit olivat sitä mieltä, että euroalueella ei voida päästää korkoja nousuun kun EU-maat ovat niin velkaantuneet, että esimerkiksi Italia kaatuisi holhoukseen jos korot nousisivat. Edessä siis hyvät ajat asuntovelallisille vielä joksikin aikaa: inflaatio syö lainaa.
Pääomia tulisi verottaa rajusti enemmän. Ihmisen tulotaso täytyy muodostua pääosin rehellisestä työstä. Kaikki tulot samaan laariin ja vähennysten poisto on hyvä alku.
Valtionvelka suhteessa Bruttokansantuotteeseen oli:
1941 66,0%
1942 67,2%
1943 61,4 %
1944 71,1%
1945 58,7%
1994 57,0%
1995 61,0%
1996 64,8%
1998 58,0%
Viime vuonna ,2020 se oli 53,1%. Ilman koronan tuomia lisäkustannuksia se olisi ollut pienempi. Ei olla vielä lähelläkään pahimpia aikoja. On tietysti myönnettävä, että suunta on väärä.
Valtionvelka oli pienimmillään vuonna 1974, 3% BKT;sta.
Esko Aho aloitti pääministerinä vuonna 1991 sen vuoden lopussa valtionvelkaa oli 16,3% BKT:sta . Kun sama hallituskausi päättyi vuonna 1995 oli valtionvelan määrä noussut 61,0 prosenttiin BKT:sta.
Lipposen ensimmäisen hallituksen aloittaessa oli siis velkaa tuo 61,0 %. Velka kasvoi vielä seuraavana vuotena 64.8 prosentiin, mutta kääntyi sitten laskuun. Kun Lipposen toinenkin hallituskausi oli lopussa ,velka oli laskenut 41,7 prosenttiin.
Tulojen laittaminen samaan , siinä vois olla ajatusta. Nythän esim. metsätuloista verotetaan keskimäärin tavallista rankemmin useimmissa tapauksissa ellei ole metsävähennystä käytettävissä ja sekin on väliaikainen vähennystapa. Kun työn hinnat on nousseet n. 3 x:ksi kantohintoihin verrattuna , ei se ole voinut olla vaikuttamatta mm. mh:n tasoon. Samalla puuhuollosta on tullut entistä kalliimpaa muuten kuin puun kantohinnan osalta. Silti puun myynnin vero% on noussut jatkuvasti.
Aluksi pitäisi saada tasapuolisuuden nimissä, verottomat paratiisit verolle. Hakaniemen paratiisi ja ulkomaiset samoin.
Velan määrä kohosi suunnilleen yhdessä vuodessa 2 x:ksi. Eipä siinä mitään jos sen takasin maksu jossain vaiheessa ei johda siihen, mihin joissakin maissa on tehnyt. (esim. Kreikassa). Näillä näkymin ei kovin hyvältä vaikuta talouden kehittyminen, kun ollaan haittaamassa metsäteollisuuden toimintaakin useammalta eri taholta. Osa on maailmantilanteesta johtuvaa, osa kotikutoista. (lakot ja alkutuotannon vastaisuus punavihreästä leiristä & Pietikäinen kokmustasta).
Lipponen keksi eläkeleikkaukset ja hänen aikanakin myytiin valtion omaisuutta pois. Vuosituhannen vaihteen aikoihin oli nousubuumi joka oli Nokiavetoista ja valtiolla oli melko vähän vaikutusta siihen nousukauteen.
Suomen valtion velka on itseasiassa pienentynyt. EKP on ostanut velkapapereita 50mrd€:lla, joten velka on 80mrd€ eli vähän yli 30% BKT:stä. Tuskin setelipaino koskaan vaatii paperia veloista, eli ei niitä makseta takaisin. Tämä on tätä uutta rahapolitiikkaa.
Hyvä esimerkki valtion runsaasta velan otosta on Saksa. Saksa otti paljon velkaa maailmansodan jälkeen ameriikasta ja ameriikka hyöty ja infflaatio ja jälleen rakennus söi velan pois Saksalta. Stalinille velka, amerikkalainen raha ei kelvannut ja Neuvostoliitto hajosi. Suomi otti -60 luvulla runsaasti velkaa ameriikasta ja loi isot organisaatiot soitten täydellisesesti metsittämiseksi…. noh jäkeenpäin voi todeta että ei ollut täydellinen projekti…. voi olla että se tuo velka sopii lännen yhteiskunnille muttei näille itäisille…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään