Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Ranen linkistä: “Hirsitalo hyödyntää auringon energiaa erityisesti keväällä ja syksyllä, kun matalalta paistavan auringon lämpö varastoituu hirsirakenteisiin. Hirsiseinä luovuttaa lämmön hitaasti yöllä, mikä käytännössä tarkoittaa selvää säästöä lämmityskustannuksiin.” Eppäilen vähän noinko tuo seinän läpi päästäisi niin paljon lämpöä että auttaisi lämmitykseen, mutta ikkunoiden läpi jos paistelee kivilattiaan päivällä niin siitä voi vapautua lämpöä yöllä; erityisen hyvin lämpöä voisi varata lasikoppiin eli lasitettuun terassiin.
Voimme siis päätellä, että Bomban hirsiosan korkeus on ollut noin yli 7,5 metriä. Se ei ollut ainakaan silloin kun siellä viimeksi kävin ja yövyin, tehty painumattomista hirsistä, vaan ihan luonnollisista massiivipuisista hirsistä.
Tosin lamelli – tai liimahirsistä puhuttaessa minä olen sitä mieltä, että ne eivät ole Massivihirttä, vaan lankuita tehtyä hirren näköisiä rakennusmoduleita.
Sama ajatus tulee, kun esim syö hampurilaispihviä, josta sanotaan, että ”On kokolihapihvi”. Minusta ne ovat korkeintaan täyslihapihvejä, oikeasti kylläkin Jauhelihapihvejä.
Niinpä liimahirsiä voisi nimittää ”Pärehirsiksi”. Massiivihirret on tehty yhdestä osasta, ilman saumoja.
Tolopaiselta hieno oivallus, vaikka kyllä kylmä tulee pihalta sisällepäin, kun vaan elohopea on tarpeeksi alhaalla ja sisällä ei vielä vesi sangossa jäädy. Kun liekki sammuu piisissä ja sähköt ovat poikki, niin sen tulee huomaamaan Tolopainenkin, vaikka kovapäinen onkin.
Lämmin ilma nousee ylöspäin eli rakennuksessakin on suht. eniten merkitystä katon (laipion) eristyksellä . Myös lattian eristyksellä on enemmän vaikutusta kuin saman kokoisella seinäalueella.
Jos ja kun esim. seinät varaa lämpöä, niin on silläkin jotain merkitystä lämmitystarpeeseen. Yleensä pakkasten jälkeen kylmä tulee sisäänpäin viiveellä ; ulkona kun lauhtuu niin vasta sitten saattaa sisätilojen lämmitystarve lisääntyä (varsinkin kivi-/tiilitalossa) . Lämpö (tässä tapauksessa kylmyys) johtuu rakenteiden läpi. Lattialämmityksessä esim. varataan lämpöä yösähköllä lattian teräsbetonirakenteisiin . Paras lämpövarasto olisi (kotioloissa) iso vesisäiliö johon varastoitaisiin aurinkoenergiaa , muuta uusiutuvaa tai muuten vain edullisempaa energiaa kuin norm. lämmityksessä esim. suorasähköllä.
Lämpöenergiaa siirtyy johtumalla, säteilemällä tai siirtymällä esim. ilman mukana. (jotenkin noin se mennee jos en muista väärin). Esim. ilmalämpöpumppu toimii lämmityksessä samalla periaatteella kuin jääkaapin kompressori mutta toisinpäin. Kylmäaineeseen kerääntyy lämpöenergiaa ulkoilmasta (pakkasilmassakin on lämpöenergiaa) ja kone luovuttaa sitä sisäyksikössä ilmaan.
En tiedä syvällemmin massiivipuuseinän lämmön siirtymiä ja -varastointia, mutta paksun kiviseinän ominaisuudet muistan hyvin. Kivinavetan seinät varastoivat kesän lämpöä niin paljon, että sitä riitti sisäpuolelle vielä marraskuulla. Vastaavasti talven kylmyys varastoitui niihin niin, että sisätilat olivat viileät aina heinäkuulle asti. Puuseinän pitäisi varmaan olla aika paksu, jotta vastaava tapahtuisi samalla aikajänteellä.
Tuohon navetan ilmiöön vaikuttaa myös maan lämpö. Routaeristeitä ei tunnettu/käytetty ja maa jäätyi/lämpeni myös rakennusten ympäriltä. Syntyi lämpö/kylmä pankki.
Vesi/kosteus haihtuessaan viilentää ilmaa navetassa sekä kuusikossa. Sitten kun kosteus on haihtunut alkaa lämpeneminen. Mm. hikoileminen on jäähdytystä.
0°K eli n.-273° C yli olevat lämpötilat on lämpöä.
Kylmäkoneet ja lämpöpumput perustuvat taas aineiden olomuotojen muutokseen. Tässä tapauksessa höyrystymiseen. Esim. 100° C vesi sitoo paljon energiaa kun muutetaan 100°C höyryksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään