Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Onkohan tuo Tolopainen jonkinlainen maan tapa? Ainakin lähes kaikki suomalaiset yhtiöt ovat menettäneet rahansa Venäjän hankkeissaan ja tulleet sieltä housut kintuissa pois.
Ei Venäjäkään niin huono ole ollut kuin Sakasa, sinne meni soneralta 4mrd€ ja Kemira hävisi Kesiki-Eurooppaan satoja miljoonia. Taisi Enskalta palaa Kanadassa satoja miljoonia markkoja virheinvestointiin.
Sorry Kurki. Juuri tämän takia en pidä FaceBookista kun sieltä ei voi suoraan hakea vanhoja juttuja. Katso Värriön aseman julkaisu 23. joulukuuta 2021 kello 14.34 ja sen kommentit.
Mikko Sipilä:
Hiilidioksidi lämmittää suoraan. Se on yksinään fysikaalisesti triviaalia, kun tunnetaan hiilidioksidin kyky imeä eri allonpituuksista lämpösäteilyä, maan lämpösäteilyspektri ja ns. infrapunaikkuna, että kuinka lämpösäteily eri aallonpituuksilla tällä hetkellä pääsee karkaamaan avaruuteen.
Lämpenemisen myötä ilmakehään kuitenkin haihtuu enemmän vesihöyryä, joka on myös kasvihuonekaasu ja lämmittää lisää (ns. positiivinen takaisinkytkentä). Pilvisyyden muutoksiin (pilvet ovat pieniä pisaroita, eli eri asia kuin vesihöyry) vaikuttaa vesihöyryn lisääntymisen lisäksi muun muassa muutokset ilmakehän pienhiukkasissa (jokaikinen pilvipisara tarvitsee pienhiukkasen syntyäkseen) sekä muutokset meterorologiassa.
Pilvivaikutus on huomattavasti monimutkaisempi kuin hiilidioksidin ja vesihöyryn (ja metaanin yms kasvihuonekaasujen) vaikutus. Joka tapauksessa pilvet lämmittävät tehokkaasti öisin ja matalilla auringon säteilykulmilla (talvisin Lapissa), kun taas pääosin viilentävät päiväsaikaan kun aurinko on korkealla. Tämä on helppo ihan itse havaita, ei ole -40 pakkasia koskaan pilvisäällä.
Aseman tutkimusinfraa päivitetään parhaillaan vastaamaan tarkemmin nimenomaan tähän pilvikysymykseen. Globaalisti ihmistoiminnan vaikutus pilvisyyteen on viilentävä (eli ilmasto lämpenisi vielä nopeammin ilman etenkin pienhiukkaspäästöjen johdosta aiheutuvia pilvisyyden muutoksia), mutta on hyvin paikka ja aikariippuvainen. Värriöllä tällä hetkellä pilvet vain lämmittävät.
Mikko Sipilä edelleen: lämpösumma on Värriöllä noussut 1970 luvun noin 600 astepäivästä nykyiseen noin 800 astepäivään, lehti tulee koivuun pari viikkoa aikaisemmin, luminen aika lyhentynyt 50 vuodessa 3 viikolla ja vuoden keskilämpötila noussut.
Mittausjakso alkaa 1970 eteenpäin ja on tietenkin totta.
Värriö on perustettu 1967 .
Ilmatieteenlaitoksellahan on Sodankylästä pitempi aikasarja ja siinä näyttäisi 2010-luku (minun elinaikani lämpimin kymmenluku) olevan ainakin yhtä lämmin kuin 1930-luku. Värriötä sitä emme tiedä koskaan. Muilta havaintoasemilta lukuunottamatta Kaisaniemeä, joita on 400 kpl, ei ole saatavissa tietojen mukaan lämpötilan aikasarjoa ennen vuotta 1961.
AJ voisi kysyä FB -kirjautuneena Mikko Sipilältä miksi ja lähettää tämän kuvan sinne.
Mutta sellainen on löytynyt Hollannista.
Kuvasta näkee hyvin kuinka kylmä vuosikymmen 1980-luku oli.
Se, että käyrien väitetään tulevan Hollannista, ei ihan vielä riitä lähteen luotettavuuden arviointiin.
Tuskin Hollannissa on laitettu noita suomen kielisiä text boxeja. Ainakin alempi kaavio on oikean ala kulman päiväyksen mukaan mennyt Ilkka Ahmavaaran käsien kautta. Häneen (ja samalla vaikkapa ”välillisen” lähteen luotettavuuteen) voi pinta puolisesti tutustua vaikkapa kylä yhdistyksen tms. ja ploki sivujen kautta.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.