Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Reservuaari totesi populismiviestiketjussa, että biodiesel on 4 kertaa saastuttavampaa kuin tavallinen diesel. Perusteletko tätä, kun Nesteen ilmoituksen mukaan My-dieselin päästöt on 10% tavallisesta. Tällä kertaa ei tarvita edes viittauksia kepulaisuuteen, kun Neste tekee dieselinsä jäterasvoista, eikä firma tai sen toimittajat ole erityisesti kepuun sidoksissa olevia.
Uusiutuvista tehdyn biodieselin periaate on että uusi sato sitoo edellisestä sadosta tulleet päästöt.Fossiiliset tulevat varastosta maan alta ja vain lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasuja jotka sitten pitäisi jotenkin saada pois ilmakehästä(metsät).Käytännössä asia on tietenkin hyvinkin paljon monismutkaisempi kuten seuraavasta opinnäytetyöstä selviää.
Ennestäänkin varsin etenemiskykyisestä Nissan Navara -avolavasta on kehitetty maastokelpoisempi versio, Off-Roader AT32. AT tarkoittaa muutostyön tehnyttä Arctic Trucksia, 32 on renkaiden halkaisija tuumissa.
AT32 on Nissanin ensimmäinen koko Euroopan markkinoille tarkoitettu yhteistyömalli. Suomessa ja Ruotsissa myytävien autojen muutostyöt tehdään Arctic Trucksilla Porvoossa.
Auton jousitus on uusittu, jolloin maavaraa on perusmalliin verrattuna tullut kaksi senttiä lisää, kaiken kaikkiaan 243 milliä. Maavaran korotuksen ja suurten renkaiden vuoksi auton kokonaiskorkeus on kasvanut neljä senttiä.
Tien tekoon satsaaminen on varmasti järkevämpää pitkän päälle kuin yrittää runnoa autoa metsämaastossa. Ei järjen hiventäkään. Traktori on keksitty ja onkin nelikkona todella tavismo:n tarpeet tyydyttävä laite. Juuri tuli Valtra testattua sen äärioloissa lauantian pienellä aamukarvanteella kun vein tierumpukuorman suohon räävittyä pohjaa myöten josta kaivuri oli vain vetänyt itsensä ja metallista valmistetut ponttoonirakenteet perässään. Kun ne ponttoonit olivat aina kotvan edettyään kääntäneet turvemassan edessään melkoisille rullapaakuille. Väleissä sukellettiin sitten nokka kohti pohjatonta ja toivottiin että se alkaisi kiivetä taas seuraavaa paakkua ylös. Kun se vuoristorata mentiin kaivurin lähelle piti vielä kiivetä niiden aika korkealaitaisten ponttonien yli ja koittaa mahtua vielä kaivurin ohikin jatkeeksi. Vähän metsäperävaunu jyysti ilkeästi kaivurin telan kylkeä mutta pysätäkkään ei arvannut. Kun ei sentään kuorma painon puolesta liikaa jäkittänyt vastaan se suostui siirtymään poikittaissuunnassa riittävästi. Kun joskus aina joutuu vähän testaamaan mutta toista kertaa en kyllä enää samaan lähtisi. Mutta kun alkuun lähdit ja tuntui että taitaa olla mahdollista niin sitten vain loppuun saakka. Joka 315:n rumpuputki olisi pitänyt käsin vetää muuten noin 700 m:iä siinä samassa rääseikössä. Onneksi on aika paljon tullut temppuiltua Valtran kanssa vaikeissa ojanpenkka sun muissa kolukkomaisemissa. Ja edelleen Continentalin vyörenkaat näytti taas hyvät maasto-ominaisuutensa. Metsärenkailla yhtään alassukellusta ei olisi enää noussut ilman kaivuriapua ylös. Jota olisi saanut sitten jättää Valtran vartoilemaan maanantaihin. Toki se oli yksi takaturva jolla tätä uskalsi yrittää. Kun tiesi että apu on kuitenkin lähellä kun taas alkaa kaivuu.
Berner sai ensin kansan takajaloilleen kilometriveroesityksensä kanssa, sitten pysäytti polkupyöräkaupan esityksellään sähköavusteisten tuesta, nyt spekuloi nopeusrajoitusten nostolla.
Ksml: ”Bernerin kommentit ovat vastaus kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) kirjalliseen kysymykseen.
Kysymyksessään Heinonen tiedusteli hallituksen halukkuutta käynnistää kokeilu, jossa nopeusrajoitusta nostetaan Helsinki–Tampere-moottoritiellä 130 kilometriin tunnissa vielä tämän hallituskauden aikana.
Heinonen perusteli esitystään muun muassa sillä, että autojen turvallisuus on parantunut ja autojen väliset turvallisuuserot ovat tasoittuneet. Heinonen myös viittasi Tanskaan, jossa maksiminopeuden nosto moottoriteillä 130 kilometriin tunnissa on vähentänyt ylinopeuksia.”
Ihan kotimaastakin olisi löytynyt tieto, että rajoituksen noustessa ylinopeudet vähenee. Turvallisuus määräytyy kuitenkin ajonopeuksien ja nopeuserojen perusteella. Esitykseen olisi kannattanutkin laittaa näkemys muutoksen vaikutuksesta hyötyihin ja haittoihin. Mutta kun vaalit lähestyy, kokoomuksessakin on tärkeämpää hakea kansaa ilahduttavia asioita ja kepussa pitää suhtautua siihen näennäisen myötämielisesti. Hiukan silti harmittaa, että viiden tonnin kuukausipalkalla käsitellään asioita tuolla tasolla.
Ilman muuta pitäisi muuttaa nopeusrajoituksia yleisemminkin nykyautojen ominaisuudet huomioiden. Tien päällä asumalla ei kansakunta ainakaan vaurastu joten sujuva liikenne ja hyväkuntoiset tiet ovat aivan ykkösasia sivistyneessä yhteiskunnassa. Tuo ”nuttimisaikakausi” saa jo päättyä. Ja kyllä tähän asti on väitetty turvallisuuden parantuvan nopeuksia laskettaessa. Ylinopeudet lihottavat vain niin mukavasti sakkotuottoa. Glanko mielestä poliittinen päätöksenteko pitäisi olla vain kansaa entistä enemmän alaspainavaa ja synkistävää-KÖ??
Kun täälläkin on joku haaveillut sähköautosta ja luulee, että sähköautoilulla pelastetaan maailma, niin tuore uutinen Iltalehdessä:- Ruotsalainen mediayhtiö Bloomberg on julkaissut Litiumakkujen materiaalina käyteyn litiumin valmistuksen ilmastovaikutuksen tutkimustuloksen. Tulos on yllättävä: Esim Teslan 100 KWh- akun litiumin hankkimispäästöt vastaavat Diesel-henkilöauton päästäjä 9 :n vuoden aikana.
Lisäksi muut haitat, esim hiilellä tuotetun sähkön ympäristöhaitat jne…
Eihän se lithium niissä akuissa mihinkään katoa vaan se kiertää varmasti hiukan pidempään kuin dieselnakun elinkaari. Jätkä plokkaa vain tarkoitushakuisesti tiettyjä haittoja mutta unohtaa ahneesti että diesel saastuttaa muutenkin ilmaamme.
Niinpä, sähköautohan olisi pitänyt olla se valta-auto jo ammoisina auton alkuaikoina. Kunnes jenkit tulivat asiaa säätämään että saatiin liikennepolttoainemarkkinat. Mutta nythän sitten sähköauto kehitetään ehkä paljon nopeammin ja paljon paremmaksi kuin aikoinaan olisi käynyt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään