Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
”Komentaja tietää, jv-miinat on korvattu aseilla, jotka ovat kuin miinoja, mutta eivät ole miinoja. Esim. entinen kylkimiina, nykyinen viuhkapanos, mutta huomattavasti tehokkaampi.”
Kylkimiinalla torjutaan panssaroituja ajoneuvoja, viuhkapanoksella jalkaväkeä. Ei ole kyseessä ollenkan sama”.
Kun olin itse armeijassa, opetettiin silloin kylkimiinojen käyttöä kaikkiin pyörillä ja teloilla oleviin kohteisiin, myös miehistönkuljetukseen ja huoltoon. Vilppu on oikeassa siinä, että panssareita viuhkapanoksella on turha yrittää tuhota, mutta kaikkessa muussa tuhovoimassa ne ovat tehokkaampia ja tarkempia, kuin kylkimiinat. Esim. tuossa Kiovaan suuntautuneessa kolonnassa on suurin osa ajoneuvoita, joihin viuhkapanos tehoaa. Panssareiden torjuntaan menneiden aikojen kylkimiinat on korvattu olalta laukaistavilla panssarintorjuntaohjuksilla, kevyillä ja raskailla kertasingoilla, jne. , jotka ovat kylkimiinoja tehokkaampia.
Nou hätä. Sain kirjoituksestasi sen käsityksen, että kylkimiina olisi nykyisin nimeltään viuhkapanos. Sitä yritin sanoa, että kyseessä on kaksi eri tarkoituksiin kehitettyä taisteluvälinettä.
Vilpulle. Kirjoitin vähän huolimattomasti. Tarkoitin , että tuo viuhkapanos on pitkälti samalla toimintaperiaatteella käytettävissä, kuin entinen kylkimiina, kuitenkin nykyaikaisemmalla tekniikalla. Ja on panssarikohteita lukuunottamatta kylkimiinaa tehokkaampi.
Jalkaväen touhut on minulle tuntemattomia. Voisi kuvitella että viuhkapanos lähettää sirpaleita laajalle alalle. Kylkimiinassa sitten on kuparisydän ontelo sisus jonka ympärillä on räjähde, tankin osuessa kupariontelo sulaa ja sulattaa samalla panssarin reiän.
Jeltsin kyllä muistikuvieni mukaan esitti Venäjän liittymistä Natoon. Ei otettu kuuleviin korviin. Nyt Venäjä etsii ystävänsä mistä suinkin löytää, kaikki kelpaa.
Kylkimiinoja ei meillä ollut esitteillä lainkaan silloin, kun palvelin Niinisalossa. Ontelokranaatit kyllä olivat sekä tykellä ammuttavat, että singolla singottavat ja luulen, että kylkimiinojen teho perustuu ihan samaan reaktioon.
Kätimme myös lapin talvileirillä ”routapanoksia” tykkien ampumapoteroiden pehmittämiseen ja ne toimivat samalla tekniikalla. Oli jännää. kuinka routaisessa maassa myös kivet muuttuivat lapiolla lapioitavaksi soraksi tuollaisen ontelopanoksen jäljiltä.
Kun ontelokranaatti osuu panssarin pintaan, se polttaa silmänräpäyksessä reiän, josta liekki vielä polttaa / sytyttää kaiken palamaan vaunu sisällä, myös räjähteet syttyvät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään