Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kyllä monesti on niin, että ihminen vaan ei ole tyytyväinen mihinkään. Ja joidenkuiden kohtuuttomien liksojen nauttijoilla tilanne on loppukuusta p-a, kun hurvituksille ei tule loppua.
Onpa niitä nähty sellaisia hyvä palkkaisia, joilla ei ole eläkkeelle jäädessään yhtään mitään kertynyt kuin vaatteet päällä. Ei edes omaa polkupyörää. Mutta yhtään ei ole ollut suru puserossa. Tulojen suuruudella ei ole merkitystä, kaikki on helppo kuluttaa.
Näinhän asia on, sutta tuli kovaan hintaan. Viisi sotemaakuntaa olisi ollut oikea määrä, mutta edellä mainittu taho halusi tilkkutäkin. Ei reilun sadantuhannen asukkaat maakunta/ hyvinvointialue ole pitemmän päälle elinkelpoinen, kustannustehokuudesta puhumattakaan. Hyvä palkkaisia johtajia ja hallintoa rahoja syömässä niin, ettei hoitajillekaan jää kuin murusia jakoon.
Kyllä vähemmän (maakuntia) olisi tässä tapauksessa ollut enemmän. Sillä ei ole niin suurta merkitystä niin kauan kuin valtio maksaa kulut kaikkien yhteisestä isosta pussista, mutta hallintohimmeli olisi ollut yksinkertaisempi ja vähemmän kovapalkkaisia johtajia.
Keskusta ajoi Sipilän hallituksessa mallia, jossa olisi ollut 18 maakuntaa. Nyt hyväksytyssä versiossa on 21 hyvinvointialuetta + Helsinki ja Hus. Eikä Sipilän mallissa olleesta tavoitteesta kustannusten säästämiseksi ole nykyversiossa mainittu sanallakaan. EU:ssa on monessa maassa käytäntö, jossa perusterveydenhoidosta vastaa yksityissektori. Julkinen puoli tulee mukaan kuvioihin vasta tarvittaessa erikoissairaanhoitoa.
Suomessa työterveyshuolto käyttää valtaosin yksityissektoria, koska homma pitää toimia nopeasti ja joustavasti. Kakkosluokan kansalaiset eli eläkeläiset, työttömät ja köyhät jonottavat julkisen puolen palveluihin.
Periaatteessa siitä voisi olla etuja jos kaikki olisi julkista: tieto ja potilaat kulkisivat saumattomia hoitopolkuja ja uusin tutkimustieto valuisi yliopistosairaaloista alaspäin. Koko väestön kansanterveystieto olisi samoissa tietokannoissa.
Yksityinen on kuitenkin meillä arvokas lisä koska osa väestöä maksaa itse hoitonsa. Ei aina toimi rikkaillakaan niin kuin Strömsössä: Kirsti Paakkanen joutui viettämään viimeiset hetkensä Espoon sairaalassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään