Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Muistanpa ajan mokoman, kun meille tuli Volvo BM Valmet konehallin pihaan lavetilla. Oli ns tuliterä.
Käytin koiraa kusella Sunnuntaina, pakkasta oli 28 C -astetta. Katselin huurteista traktoria ja mieleen muljahti kokeilla, kuinka se lähtee käyntiin: Ensin päätin koittaa, pyörittääkö se niin, että käynnistyminen olisi mahdollista, kone lähti käyntiin hehkuttamatta !
On koneita, jotka käynnistyvät varmasti, ja on koneita jotka eivät käynnisty. Minulla on klapikoneen edessä MF 165, jossa ei ole hehkua, mutta kyllä se on lähtenyt parinkymmenen asteen pakkasesta käyntiin kerta starttauksella. Vanha Majorikin on, mutta se vaatii mielellään pikku lämmityksen letkulämmittimellä, jos lämpötila on lähellä nollaa. Ei hehkua siinäkään.
Meillä oli neljä traktoria lähikuljetuskurssilla ja kaikki metsässä pakkasessa. Kaikki käynnistyivät kevyesti n -15 asteessa.
Jätkät päässyt eläkkeelle eikä tiedä, että kuormaajan tukijalan sylintereissä on lukkoventtiilit, jotka estää öljyn takaisin virtauksen. Jos kuormaajassa on tuhannen kilon taakka sivulle päin kyllä se rikkoisi jotain, jos öljynpaine pääsisi virtaaman takaisin ventiilipöytään päin.
Mansikkaa ei voi ilman hehkua käynnistää, kun se toimii avaimesta startatessa.
Massikassa ei ole hehkutulpalle sähköjä! Kytkettyäkin hehkua pitää ensin hehkuttaa ja sitten vasta startata.
Hyvin on lukkoventtiilit piilotettu tukijaloissa, kun päällepäin ei näy mitään. Eikä kuormaajassa ole lukkoventtiilejä muullakaan.
Kun kuormaaja on asennettu vaikkapa kärryyn, niin vaikka sillä nostaisi mitä tahansamistä tahansa, niin kärry kallistuu tukijalkansa yli niin, että on vaarassa kaatua. Eikä noilla silakkapuntareilla kovin kaukaa nosteta kuin parisataa kiloa, läheltä nousee esim 2500 kg metrin varrella, mutta ei silloinkaan rikkoudu mitään, koska paine ei tule iskuna. Jos taakan paino ylittää nosturin rajat, päästää ylipaineventtiili liiat paineet pois, Hydraylipaine on siitä veikeä, että kun letkut ja nipat ovat kunnossa, sitä voi kuormittaa ihan vapaasti ilman vaaraa järjestelmän särkymisestä.
Tolopan ohjeet olivat oikeat. Kuulemma juuri nivelpuomia äärirajoille liikuttamalla paine saatiin taas oikean suuntaiseksi ja jalat nousivat. Uskoisin kernaasti kyllä että joku paineen pitäjä niissä pitää olla eli tuo yksisuuntaventtiili kuullostaa järkeen käyvältä.
Joissakin Keslan-rievuissa, näkyy olleen uudekseltaan asennettu lukkoventtiilit tukijalkoihin, mutta suurin osa käyttäjistä on ne raksinut pois, kun ne vain haittaavat. Osoittaa se jotain, että niinkään isolla valmistajalla ei ole asiantuntemusta edes hydrayliikasta.
Teenpä kysymyksen Teille-”asintuntijoiksi” itsensä korottaneet . Mitä tapahtuu, kun esim nosturilla nostaa liian isoa taakkaa, jota nosturi ei kertakaikkiaan jaksa nostaa, vaikka kuinka vääntää venttiiliä isommalle? Mitä tapahtuu kun on nostettu lyhyellä puomilla esim tonnin taakka kuormatilan päälle ja aletaan siirtää sitä ilmassa pidemmälle kärryyn? Kyse siis maatilanosturista.
Ette te ole oikeasti nosturin kanssa työskennelleet, korkeintaan heinäkuormaa purkaneet. Minä aloitin nosturikuskina vuonna 1966 ja sen jälkeen on tullut käyteltyä moninaisia hydraylisia sylintereitä ja venttilipöytiä.
Enpä usko että turvamääräykset sallii, että nosturin tukijalat ovat ilman lukkoventtiilejä. Jos taakkaa nostaessa letku pettäisi kärry kaatuisi, tai ylipäineventtiili päästäisi tukijalan sylinteristä paineen pois.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään