Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kurki:”Mitä tapahtuu kun on nostettu lyhyellä puomilla esim tonnin taakka kuormatilan päälle ja aletaan siirtää sitä ilmassa pidemmälle kärryyn?
Jos karakohtainen ylipaineventtiili toimii, niin puomin päässä ilmassa oleva kuorma laskeutuu alas.”
Noin juuri tapahtuu. Jokaista liikettä varten on ylipaineventtiili, joka on niin yksinkertainen, että se ei jää jumiin.
Minkäs takia kärryjä ja koneita kaatuilee maastossa ja kaatuilee tasaisella asfaltillakin? Siihen ei vaikuta ylipaiventtiilit, eikä rajakatkaisijat, ei siihen vaikuta myöskää lukkoventtiilit. Varsinkin tyhjä kärry kaatuu helposti ja nopeasti, vaikka tukijaloissa olisi millaiset lukkoventtiilit. Tukijalat mahdollistavat nostamisen hieman liian isolla taakalla ja hieman liian kaukaa, mutta ei ne tiukassa paikassa estä kaatumista, sen estää kuski!
Täydellistä tietämättömyyttä. Kärryä en ole koskaan onnistunut kaatamaan tukijalat maassa. Jos kaatuilis ei sillä uskaltaisi mitään nostaa. Korkeasta kuormasta voi nostaa niin ison taakan, että se ylittää kuormaajan nostokyvyn.
”Eipä ole moista ennen nähty että jättäisin traktorin metsään turhan takia. ”
Millä etäisyydellä tolopaisen mielestä palstan täytyisi olla ettei enää kannattaisi ajaa traktorilla palstalle ja pois palstalta.
”Pakkasella käytetään lohkolämmitintä, ei käynnisty muuten. Eikä kannata käynnistää. ”
Näkee, että toisilla käynnistysakun hankinnassa on samat kriteerit kuin tuokailutottumuksissa. Mahdollisimman halvalla mitä vaan pas… Jos ei itaruudeltaan pysty investoimaan 40-50€ halvinta mahdollista akkua enempää, niin joutaakin vetää johtoja traktorin kylkeen. Kannattaa katsoa paljonko ilmoitetaan akun kylmäkäynnistysvirraksi. Se, että akulla saa sitkeästi pyöritettyä starttia ei todellakaan tarkoita, että startti virta olisi riittävä.
Omassa traktorissa on siis kunnollinen akku ja lisäksi toimiva imusarja hehku. Ei käynnistysongelmia ollut n. -10°C lämmössä. Tuolloin oli luvattu runsaita lumisateita, ja ajattelin ajaa tehdyt puut pois. Muulloin tulikin ajeltua öämpimämmällä ilmalla. Ei niitä tavattomia pakkasia ollut ja kun kelin voi valkata. Ei rasitu ihmiset eikä koneet.
”Kun ei ole koskaan traktoria omistanutkaan vaikea tuota on tietää.”
Toistaiseksi puiden ajoa siirretty hamaan tulevaan. Työnjohdon ohjeistusta noudattaen tuli kytkettyä klapikone traktorin perään. Nyt kun se kerran metsästä kotiutui. Ohjeistuksen yhtenä perusteena oli, etteivät västäräkit ehtisi tällä kertaa pesäänsä rankakasaan tehdä. Niitä muuten on jo.
Joinain vuosina tosiaan tullut tuota klapihommaa tuon pesimärauhan takia venytettyä. Josko huomenna siivoilisi putuja trukkilabojen alta pois, niin pääsisi ilma kiertämään taas esteettä kasan alta. Ehkä kolmannes jäi polttamatta toisesta puoliskosta. Viime keväisiä onkin toisella puolen liiteriä selkeästi matalampi kasa. No, jos loppuvat ja takaseinä tulee vastaan, niin siitä on helppo takareunalta kantaa takanreunalle puita toisesta puolikkaasta.
Laajennetaan vastausmahdollisuutta muillekin palstalaisille (mielellään siis traktorin ja puutavaraluormaimen omistaville). Miten pitkän matkan päästä kannattaa ajella palstalle päivittäin traktorilla, jos autokin on käytössä?
Itse ennemmin käyn metsätöissä lähimetsissä kävellen, kelkalla, autolla veneellä kuin traktorilla. Kun käyn ajamassa puita, niin tällöin käyn ja palaan metsästä traktorilla. Seuraavien palstojen etäisyys on tuota mainitsemaani n. 10-15km luokkaa ja tuolle etäisyydelle ei tosiaan huvita mennä traktorinopeuksilla. Ja tulla takaisin. Päivittäin.
Kyllähän parikymmentä kilsaa nykytraktorilla aivan mukavasti menettelee. Riippuen hiukan tiestön kunnostakin. Jos on yhtä routahemputusten varomista tressaa sekin jo. Kun ei ole aivan niin vaurastunut että saisi jousitetun traktorin irti.
Traktorin säilyttäminenkään ei nykyisin ole niin yksinkertaista. Täälläpäin oli ensin varastettu lumiauralla varustettu traktori talon pihasta. Ajettu sillä parinkymmenen kilometrin päähän ja aurattu talvella asumattomalle talolle menevä tie auki. Tämän jälkeen oli viety talon työkoneet, työkalut ja vielä autokin.
Vanhoina hyvinä aikoina ajoimme päivittäin traktorilla palstalle, joka oli 40km päässä. Joskus käytiin 200km päästä hakemassa lannoitekuorma. Se oli yön yli reissu. Mutta hytittömällä traktorilla vaati luonnetta.
Sen verran on tullut kitkuteltua erilaisilla traktoreilla maantiellä, että tiedän, millaista on perinteisellä maataloustraktorilla liikkua hyvälläkin tiellä.
Pitkää siivua ajaen traktorilla, jossa on puutavarakuormain tuppisovituksella ja metsäkärry perässä ainakin minua alkoi ärsyttää se, että traktori alkoi ”loikkimaan” ihan sileällä tiellä. Väitettiin johtuvan takapyörien epätasapainosta – jopa venttiilien painosta. Muutaman sadan metrin välein piti ”sekoittaa loikkiminen” joko napakalla jarrupolkimella, taikka sähkösellä pikavaihteella.
Pienemmillä päällystetyillä teillä pintavauriot tekevät ajosta todella rasittavaa.
Missään tapauksessa en ajaisi kahdenkymmenen kilometrin edestakaista matkaa päivittäin, jos syynä ei olisi kuorman päivittäinen kuljetus. Yksi kohtalaisen pätevä syy metsässä ajon suhteen on, että toki traktorissa pitää olla ketjut vetävissä pyörissä, eikä niillä ole hauska ajaa pikitiellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään