Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Rellun porukat päättelivät että ”myynti” on parempi ratkaisu kuin kansallistaminen / sosialisoiminen. Sehän on luvttu tehdä jos yritys lähtee Venäjältä. Mitään et saa mukaasi!
Se on kuin ”Taivaaseen” tai Helvettiin lähtö: Tyhjänä tulit – tyhjänä lähdet!
Saa nähdä, onnistuuko venäläiset pitämään firman pystyssä, valmistaako se 30 vuoden kuluttua vm. 2022 perustuvia malleja vai rapistuuko tehdas kokonaan.
Mikähän siinä mahtaa olla, ettei Venäjän kokoinen maa ole kertaakaan historiansa aika pystynyt kehittämään omaa automerkkiä, vaan kaikki siellä valmistetut autot ovat pohjautuneet aina joihinkin länsimerkkeihin?
Vaikea asettua noiden saappaisiin, kun ovat suljettu ulkomaailmasta ja täysin Kremlin informaation varassa. Eikä niiden muurien sisällä kiinnosta se, ajaako kansa 30 vuotta vanhaan tekniikkaan perustuvalla itäautolla komponenttipulan takia ilman katalysaattoria ja abs-jarruja, vai uudella länsiautolla.
Mitä mieltä olit artikkelista, kysyy Metsälehti uutisen jälkeen.
Millä kriteerillä tuohon pitäisi vastata? Arvioinko artikkelia sen mukaan, miten aihetta on käsitelty, mitä aihetta artikkeli käsittelee vai sen mukaan, mitä mieltä haastatellut asiasta ovat?
Jos artikkeli on kirjoitettu hyvin, mutta en pidä haastatellun mielipiteistä, tykkäänkö vai enkö tykkää artikkelista?
Visakallo:”Mikähän siinä mahtaa olla, ettei Venäjän kokoinen maa ole kertaakaan historiansa aika pystynyt kehittämään omaa automerkkiä, vaan kaikki siellä valmistetut autot ovat pohjautuneet aina joihinkin länsimerkkeihin?”
Sama kaava on ollut pitkälti Jaappanilaisten autonvalmistuksen kanssa. Kuten myös Kiinalaisilla. kopiointi on osattu varsin tehokkaasti, mutta usein kopiossa ei ole ollut niitä heikkouksia, mitä esikuvassaan on.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään