Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Tässä oli Corollaan menossa kansiremontti. Oli vissiin keittänyt syystä tai toisesta. Menin rehvakkasti ääreen ja sanoin ”Pytty väljä”. Asentaja sanoi, että ei näissä ole pytty väljä itse asiassa koskaan. Tälläkin ajettu 500 000 km, ja hoonausjäljet näkyy. Vesiletku oli vuotanut ja sen takia kansipahvi palanut.
Kyllä tojotan vanahempi 1.6 on yks lujimpia pensakoneita mitä on tehty.volovon vinokone toinen.vvti koneista ei oo muuta kokemusta ku yhteen oon kansipahavin vaihtanu eikä se ainakaan nii yksinkertanen ollu ku vanahemmat
1,6 tojotan koneilla pystyi ajaa helposti ilman remppaa 500-600 tuhatta km.Ainut ongelma kori lahosi vaikka moottori olisi pelannu pitempään.Kokemusta on 1988 ostin uuden 1,6 corollan.
Mutta kun tuohon Toyotan koneeseen pannaan turboahdin, jolla nostetaan sen antamaa tehoa vaikkapa 50 %, niin on todennäköistä, että se kestää noin 50 % vähemmän. Jos sen tilavuutta pienennetään vaikka 30 % samalla, sen kestävyys vähene vielä enemmän ja on todennäköistä, että se sama kone hajoaa jo 200 000 km ajettuna.
Tuota voisi verrata ihmiseen, joka ajaa polkupyöräällä päivässä kolmesata kilotriä ja sitten on lopen uupunut. Hän lahtee ajamaan seuraavalla kertaa samaa lenkkiä, mutta tarakalla istuu 60 kiloinen heila. Tuskin jaksaa polkea samaa matkaa samana päivänä, kun rasitus on lisääntynyt.
Jätkän vertaus on varmaan totta, mutta mihin sitä pitäisi soveltaa? Kun moottori suunnitellaan alusta saakka tietyn kokoiseksi ja tehoiseksi, osat voidaan mitoittaa sen mukaan. Kun kone mitoitetaan maksimitehon mukaan, se ratkaisee kestävyyden olettaen, että osien mitoitus on onnistunut. Eri asia on se, kun autotallissa viilataan Kuplan kansista pois milli, laitetaan kireämpi nokka, avarretaan kanavat, isompi kaasutin ja väljempi pakoputki. Tehoa saadaan entisen 40 hv:n sijaan 60 ja rasitus luonnollisesti lyhentää käyttöikää, kun kasvanutta tehoa kuitenkin hyödynnetään.
Mitään näyttöä ei tietääkseni ole, että nuo pikkuturbot olisivat yleisesti ottaen aiempaa heikompia. Jos jollain näyttöä on, ilmoittaa siitä täällä. Kovin kiinnostava asia kuitenkin on. Näytöksi en kuitenkaan kelpuuta jonkun saksalaisen autoinsinöörin spekulointia aiheesta tai muuta vastaavaa.
Lukijoiden kuviin laitoin kommentin heinäyskuusista ja perään tuli maininta ”Kommenttisi odottaa hyväksyntää”. Olenkohan joutunut mustalle listalle, kun ennen tuollaista ei ole tullut?
Moottorissa puristussuhde muuttuu heti, kun sinne aletaan työntää ylipaineella ilmaa. Sama moottori kuormittuu vähemmän ilman Turboa kuin Turbon kera.
Sen laakereita kuormitetaan enemmän, sen mäntää pusketaan sylinterin laitaa vasten voimakkaammin. Tuo männän paine on suhteessa aina suurempi lyhytiskuisissa moottoreissa kuin pitkäiskuisissa.
Vanha Turpokone ”potkaisi” kun sen kierrokset nousivat ”riittävästi, eli silloin moottoria kuormitettiin enemmän, kun tarvetta oli enemmän. Nykyjärjestelmässä painetta lisätään jo matalilla kierroksilla, tekniikassa voi olla kaksikin turboa, joista ensimmäinen ei olekaan turbo, vaan ahdin ja turbo tulee leikkiin mukaan korkeammilla kierroksilla. Liian korkea paine estetään, jos kierroksia käytetään reippaasti.
Se, että pikkuturbo olisi kestoltaan heikompi, voitaisiin laskea suoraan suhteellista kuormitusta laskeskelemalla. Kuitenkin – Jos on kaksilitrainen vapaasti hengittävä moottori, jossa voi nykyään hyvinkin olla 200 heppaa ja verrokki on litrainen turboahdettu moottori, jossa on samat 200 heppaa, niin kumpi on äkkiä arvioiden kestävämpi?
Nämä siis sillä asetteella, että molemmat moottorit on valmistettu samoihin aikoihin ja samalla tehtaalla saman laadun omaavista osista.
Lakkaa jo jauhamasta tuota keston keston ihannointiasi. Kuka jum….ta jaksaa yhdellä autolla hautaan asti. Ennenaikaisesti tulee lähtö varmasti. Kun auto toimii ja kuljettaa moitteettomasti 8-12 vuotta vain pakollisia kulutusosia käytellen on laatu aivan riittävä ollut. Sietää vielä hiukan pikku rempankin joskus aina. Minä en ainakaan aio ajaa samalla niinkään kauaa. Mutta tuo lava-auto saa olla kestomallia koska sitä käytetäänkin vain työjuhtana eikä paljoa edustustehtävissä. Sopivan huoleton dyynäysauto. Ykkösauto vaihtuu 3-5:n vuoden välein ja silloin pysytään autoilussakin ajantasalla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään