Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Yösähköä ei ole kannattanut omakotitaloon ostaa enää ainakaan viiteen vuoteen. Tariffit on muutettu sellaisiksi. Sehän on naurettavaa höpötystä yöllä saunoa ja pestä pyykkiä, ei niillä ole mitään merkitystä.
No, varaavan välikaton betonin ja teräksen lämmitys etukäteen sähköllä päivän lämmitystarvetta varten on heleppoo ainakin , jos ei muuta. Jos > 2/3 -osa sähkön kulutuksesta tapahtuu yösähköllä, niin on sillä jo merkitystä niille varsinkin jotka on pörssisähkön hinnan vaihtelujen varassa. Hinta ero voi olla keskimäärin n. 10 x;nen.
Ei vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien jäätymisriski ole varsinainen ongelma. Onhan keksitty aine, (Oletteko kuulleet?) – joka ei hevillä jäädy ja esim autojen jäähdytysjärjestelmissä on yleisesti käytössä. Jos omakotitalon lämmitysjärjestelmään laitetaan Glykolia 50%, saa betonilaatta välillä vaikka kylmetäkin, ei liene sellaisia pakkasia usein, jossa putkistoissa virtaava lämmitysneste jäähtyisi alle -36 Celsiusasteeseen.
Muristo saa murista omaa tyhmyyttään, mutta monessa asuinkäytössä olevassa rakennuksessa on pakkasneste lämmitysputkissa.
Esim tilapäiskäyttöisessä vapaa-ajan rakennuksessa, joka on varustettu kunnollisella lämmityksellä, taikka matkailuajoneuvoissa, joissa on jäätymätön lämmitysjärjestelmä.
Jos lämmitysverkko on niin suuri, että tarvitsee kuution pakkasnestettä, siihen on sen verran sitä laitettava. Sama sekoitus kestää järjestelmässä äkkiä arvioiden ainakin kymmenen vuotta
Tuo gluykoolin käyttö lämmitysputkissa on hyvin yleinen tapa talvella kylmille jäävissä keskuslämmitys taloissa. Näin on aika monessa vapaa-ajan asunnossa tehty. Eikä sitä joka vuosi tarvii lisätä.
Suola varmaan sopii paremmin ei-kotitalouksien rakennusten putkistoille.
Miten muuten onnistuisi vesijohtoverkoston ja vesipisteiden jäänesto vaikka alkoholipohjaisilla aineilla (pirtu ?). Glykoli tai suola ei niihin sovellu. Glykoli maistuu ja haisee pahalle juomavedessä ja suola saattaa syövyttää putkistoa.
Noihin Jätkänkin kommentteihin senverran että tuollainen keskuslämmitysjärjestelmän ”litkuttaminen” ei aivan ilmainen lystännys ole. Kun pudotat puolet vesistä alas ja siihen sitten pumppuat ja ilmaat glykolin niin kyllä puhutaan helposti monen tunnin souvista. Se glykoli vie kaiken pahan juureksi myös pintajännitteen vedestä joten vanhat venttiilit vuotaa kuin seula sen operaation jälkeen. Oikein tehtynä koko järjestelmä pitäisi tyhjätä ja pumputa valmiiksi tarkkaan annosteltu ja valmiiksi sekoitettu liuos järjestelmään. Aikamoinen suttaus ja präkkäys sanoisin. Ei aivan järkevää ainakaan vanhaan järjestelmään haittojenkaan vuoksi. Pidä talo lämmössä ja jos et pysty niin myy mieluummin sellaiselle joka pystyy.
Jesse on täysin oikeassa, vanhoihin järjestelmiin ei glykolin laittoa voi vuotoriskien takia mitenkään suositella. Monesti sieltä löytyy vielä kookas varaajakin ja suuret kieroputket sekä patteritkin, joten tarvittava ainemäärä olisi todella iso. Onko Jessellä muuten jo vesiputkien sulatusvehkeet valmiina? Tänä talvena niillä tulee olemaan vielä monessa paikassa kysyntää!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään