Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Nyt tuli Annelilta hyvä kirjoitus. Noinhan se on että susikannan kasvu tuo myös suuret lieveilmöt joita monikaan täällä kirjoittajista ei tunnu ymmärtävän. Arto laittoi erinomaisen linkin tuonne valkohäntäpeuran keskusteluun jossa näkyy tämän hetkiset susi laumat. Mitenkä ovat hoitaneet sorkka eläimet? Taitaa siellä Harjavallan suunnassakin lauma tai laumoja olla jotka ei paljoakaan vähentänyt hirvieläinten määrää.
Vielä lisään sen verran vaikka susikanta alueella ei hirveästi hirvieläimiä vähennä mutta koirametsästyksen se lopettaa. Taitaa silloin hirvieläinkanta vaan kääntyä kasvuun.
Ei niitä susia ole ja sillä sipuli. Tämä mikään susiongelma ole vaan hirviongelma. Jokainen ammuttu hirvi lakkaa raiskaamasta mäntytaimikkoa. Mutta kun ei ammuta. Ilmeisesti haettu taas yhden seniorimetsästäjän riistakamerahavaintojen perusteella luvat. Tai sitten yksinkertaisesti halutaan kasvttaa kantaa mukavuuspainotuksella. Auton kylkeen nojailu pitää riittää saaliiseen-periaatteella.
Hirvet laumautuvat sinne, missä on riittävästi sopivan ikäisiä taimikoita, suojametsiköitä ja lähistöllä virtaavaa vettä. Hirvenmetsästystä olisi keskitettävä tällaisille alueille, jotta kohtuuttomilta vahingoilta vältyttäisiin. Kokonaan niitä ei voi kuitenkaan estää.
Kun katsotaan susireviirikarttaa, huomataan selvät alueet, jossa susia on. Lounaassa ja etelässä, jossa on peuroja ja kauriita, on susiakin. Satakunnassa, jossa peuroja on alle puolet täkäläisestä, susia kuitenkin riittää. Pohjoisemmilla ja itäisillä susialueilla ei peuroja käytännössä ole. Hirviä on kaikkialla suunnilleen saman verran. Toisaalta hämeen peura-alueilla ei susia ole, joten mitään korrelaatiota ravinnonnmäärän suhteen ei ole. Tämän täytyy tarkoittaa sitä, että susille on riittävästi ravintoa ilman tiheää peurakantaakin.
Susissa on sama juttu kuin peuroissa eli kannan kokonaismäärä ja tiheys ovat eri asioita. Sudet voivat lisääntyä ilman, että kanta tihenee nykyisillä alueilla. Riittää, että syntyy uusia reviirejä kartan valkoisille alueille.
Miten sudet ja karhut suhtautuvat toisiinsa? Esim. täällä Päijät-Hämeen alueella näyttää olevan susia vähän, mutta karhuja on kyllä sitäkin enemmän. Suomen karhukanta on nykyisin kymmenkertainen susimäärään verrattuna.
Kun miettii mitä iso koira päivässä syö ei se yhden eikä sadankaan suden syöntipanos riitä minkäänlaisen hirvieläinpopulan uhkaamiseen. Yksi kaadettu viikossa suurinpiirtein riittää jo koko pienelle laumalle. Meillä vain on yksinkertaisesti liikaa hirvieläimiä. Kauriit nyt voi pois lukea. Mutta lisääntyyhän nekin kaikenaikaa ihmisten pihojen riesaksi asti. Niiden sääntely ehkä kuitenkin helpointa. Kyllähän hirvet näyttää mielellään makailevan avoimien mäkien päällä mutta mielestäni ne ovat sitä tehneet jo paljon ennen tätä susien uusesiintymistä.
Paljon tullut seurattua petojen elämää elämäni aikana nähnyt 3 suden syömää hirven mullikkaa /vasaa, Karhun jäljiltä kymmeniä löytynyt. Paras havainto iso uros nousi hankisilla pesästään tappoi ison uroshirven heti. hirvi kun karhu sai kiinni 10 metriä ja vainaa. Toinen tappoi hirven (naaras) syksyllä hautasi suohon tuli keväällä hankisissa 60 kilometrin päästä suoraan sitä syömään. Pikku vasikoita ruskeita näkynnuyt sitten useita karhun jäljiltä. Onpa löytynyt tutkapanta susi jonka hirvi tappoi kun yritti vasaa ottaa ateriaksi.
Kuten aikaisemminkin oli jo puhetta, metsä on mielenkiintoinen paikka näin talvella, kun jäljet näkyvät hyvin. Yleensäkään metsissä ei nykyisin juuri ihmisiä näe, mutta todella paljon siellä on muuta elämää. Näin eläkkeellä ollessa on löytänyt uusia mielenkiinnon kohteita. Hoidetuissa metsissä havaintojen teko on paljon helpompaa kuin vaikeakulkuisissa tiheiköissä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään