Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Glan kysymykseen voisi vastata käänteisesti että miksi nuukailla saituudella jos ei tartte? Joka ihminen tarvitsee rahaa esim. elinolosuhteidensa kohennukseen ja hyvään ja monipuoliseen ruokaan. Olen tällaisen sairaalloisen nuukamamman kanssa joutunut vuosikausia tahimaan (nk.anoppi) ja ei ole uskonut. Nyt makaa pimeässä kerrostalokopissa ja huonon ravinnon vuoksi myös pahasti aliravittu ja muistisairas. Kiukkuinen ja katkera. En välittäisikään jos ei valittaisi mutta pitäisi oma tyhmyytensä pystyä tunnustamaan ja lopettaa sitten turha valitus kun itse ajaa itsensä ennenaikaiseen loppuun. Elämän laatukin on joku määre.
Visa oikeassa. Ja metsätiliä pukkaa joka toinen kuukausi. Juuri tuli maksimaaliset hinnantarkistukset ja nyt Tammikuussa taas puukaupasta tili. Juuri soitteli Kumekon osto ja kiinnostus jatkaa e-puukauppoja on hyvällä tolalla 2023:kin. Kemeraakin voisi hiukan katsella jos tuonne Pohjois-Satakunnan palstoille alkaisi pikkuhiljaa keritä. Toki siellä Kumekollekkin työsarkaa.
”Yhtään rättiä en osta, ei kenkiä, ei naudanlihaa, ei viinaa, ei maitoa, ei voita eikä munia, eikä juustoa, ei missään tapauksessa mitään leikkelemakkaraa. En osta asuntoa eikä autoa enkä auton renkaita.”
Itselläni on vaatteita ja kenkiä tarpeeksi, joitain liikaakin. Kesällä teen varaston siivouksen, jossa lähtee UFF:n laatikkoon turhat vaatteet.
Töissä piti ostaa uusia vaatteita, kun firman logo vaihtui, eikä vanhaa saa käyttää. Pahaa teki hylätä hyvät vaatteet. Nyt ne odottaa siviilikäyttöä, joten siinäkin on loppuelämäksi sellaisia vaatteita.
Lihaa ostan, mutta ehkä Tolopainen syö mieluummin broileria, possua ja riistaa.
Viinaa on helppo olla ostamatta, vaikka muuten viettäisi kulutusjuhlia. Joku saattaa valmistaa jopa itse.
Maitoa ostan jonkun verran, vaikka vesi onkin hyvä ruokajuoma. Eilen panin elämän risaiseksi ja keitin aamupuuron maitoon.
Voin voi korvata margariinilla, ehkä Tolopainen saa munat tuottajalta.
Leikkelemakkaroita on muuten kaupassa nykyään hämmästyttävän vähän. En edes muista, koska viimeksi niitä olisin ostanut.
Asuntoa ei ole tarve ostaa, kun hyvä sellainen jo on, auto pitää jossain vaiheessa vaihtaa, kun 30 vuotta nykyinen tuskin kestää, mutta renkaat menee ainakin vuoden. Tolopainen ajaa vähemmän, joten pärjää pidempään.
Onhan niitä ”rättejä” kaappiin siunaantunut hiukan yli tarpeenkin. Mutta kun ainakin minulla on se tapa että tykkään joistain pitovaatteista ja muita ei juuri tule kaapista useinkaan kaivettua. Mutta en silti koe ongelmaksi vaikka hiukan ylijäämää onkin. Tilaa on sekä alakerrassa että yläkerran isossa vaatehuoneessa. Kiikuttakoon jälkipolvi aikanaan sitten pois. Viimeksi ostin itselleni Jahti-flanellikauluspaidan juuri joulun alla. Ja tiedän jo nyt että siitä tulee yksi eniten päällä viihtyvistä. Vahva ja lämmin ja mukavan pirteä ruutukuvio. Yleensä ostoni perustuu juuri tuollaisiin sattumalöydöksiin. Tuokin tuli vastaan Motonetin hyllyssä. Hinnalla saisi varmaan vähintään kolme tavisflanellia muttei yhtään kunnollista. Maksan mielelläni laadusta. Ruokapuoli on nyt tavallistakin monipuolisempaa koska hoidokkina kuluu virtaa aika rankasti nyt. Tosin ruokahalu on säilynyt hyvänä ja olenkin lihonnut 1,5 kiloa lyhyellä aikaa vaikka sädehoidoissa käynkin. Ehkä lihaisa joulukin hiukan avitti. Liikun kuitenkin runsaasti joten se häviää kyllä arkeen palattuamme. Autoa en nyt juuri aio vaihtaa kun tekee mieli hiukan testata pösön kestoakin. Nyt on 105000 mittarissa ja mitään remppaa ei ole tehty. Akkukin vain jaksaa pakkasistakin käynnistää vaikka tulee kohta kuusi vuotta ikää. Mutta yhdestä mökki/talosta varmaan luovumme alkuvuodesta. Kauppa on sovittu jo aikaa mutta ostajalla omat sempalot vielä kesken. Sitten aletaan katsella uutta metsäostosta jos sattuisi kohdalle.
Tolopaisen linjoilla elinkustannusten nousun vaikutuksesta omaan talouteen. Mietaan Jussin viisiin, kun aikanaan laittaa vähän pahanpäivän varalle, niin ei sitten pienempien tulojen aikaan ole pulassa. Vaatetukseen ei itsellä paljoa mene, arkivaatteina on entiset virkatakit ja housut olleet oivia asusteita ajalta, kun ansiotöissä tuli pesämunaa hankittua. Lippalakkeja metsäfirmoilta hattuhyllyssä paritusinaa, mutta Jessen viisiin, mihin tottuu sitä tulee jatkuvasti pidettyä. Eli yksi lippahattu vuodessa kulutetaan. Auto ajetaan taas tarkkaan, vanhemmassa autossa voi rompetta sahoista lähtien huoleta kuljetella, kun ei tarvitse pelätä hienon uudehkon auton nuhraantumista.
No jos jesse kehuu jahti vaatteita niin hän ei ole varmaan niitä pessyt koskaan. Tuolla kaapissa niitä saman merkin retkuja on minullakin. Joskus kun osti puvun niin sai koko alusvaatesetin mukana. Nyt meinasin laittaa ne kootusti ukrainaan kun sotilailla on pulaa talvi vaatteista. Mukaan vielä huopakumisaappaat ja emännän neulomatta villasukat. Jospa niillä jonkun kuukauden pojat siellä pärjäisi. Sen jälkeen ne voikin heittää roskiin. Itse en niitä käytä kun parempaakin on tarjolla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään