Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Tasaista laskua viiden vuoden ajan kaikilla neljällä hirvitalousalueella. Kaikilla tiheys täällä hetkellä alle 3/1000. Yhdellä jopa 2,3/1000 ha… siis Satakunnassa
”Siellä vielä mikään haapavesakko vedä koska ne vielä ovat ensi keväänä tulollaan. Joku sattuma saattaa löytyä ja onhan ne toki löytyneetkin, hirvien napsimiksi.”
Tricosta sen verran, että veikkaan hirvien oppivan jatkuvan käytön myötä parissa vuodessa taimikoiden olevan epämiellyttäviä ja jättävän ne rauhaan. Itselläni ei ongelmia ole enää ollut, vaikka lähistöllä hirviä on paljon. Kuulemma talvilaidunaluetta… Peuratkin joko kiertävät tai käyttävät taimikoita läpikulkureittinä. Tämä kokemus siis tilalta, jossa on lähekkäin 5-6 mänty- ja koivutaimikkoa. Pari noista on tosi pieniä ja kaksi mäntykuviota on jo pääsemässä hirvivaarasta karkuun.
Olisiko näinkin, että vasat oppivat emältään mistä ruokaa löytyy ja sitten kulkevat niitä emältä oppimiaan reittejä ja muistavat nämä vanhat ruiskutetut alueet syömäkelvottomina vuosia eteenpäin ja jättävät ne rauhaan. Ehkå näin muualla kuin talvehtimisalueilla.
HS kirjoittaa osuvasti mielipiteisiin vaikuttamisesta. Ei onnistu tosiasioiden toistamisella eikä ylhäältä sanelemalla, vaan sillä että vastapuolen kanssa syntyy yhteinen sävel. Esimerkkejä prosessien epäonnistumisista ei ole vaikea löytää: tutkijoiden suuttuminen luonnonsuojelulain valmistelusta, ympäristöväen uloskävely PEFC-sertifioinnin työryhmästä, professori Kotiaho ja ennallistaminen…
Artikkelista:
”Onnistuneessa vaikuttamisessa ja suostuttelussa ollaan tyypillisesti samalla ”tasolla” vastaanottajan kanssa. Tätä kuvastaa oivasti suomalaisen hirsitaloyrityksen kaupanteko pohjois-amerikkalaisen Abenaki-alkuperäiskansan yhteisön kanssa. Abenakit valitsivat monista vaihtoehdoista suomalaisen yrityksen, vaikka rahtimatkat valtameren takaa tiesivät heille reippaita lisäkustannuksia.
Tiedotustilaisuudessa toimittajat kysyivät syytä ”kalliille valinnalle”. Heimon päällikkö vastasi ykskantaan, että vain suomalaiset suhtautuivat heihin kaikissa neuvotteluvaiheissa kunnioittaen ja tasavertaisesti – ja vain he katsoivat suoraan silmiin.”
Miksi keskustelua pitää aina käydä täysin epäolennaisista asioista. Kun pitäisi puhua todellista ongelmista. Ilmastonmuutos ei ole täällä minkäänlainen ongelma eikä luontokato. Emme voi noille asioille yhtään mitään, vaikka mitä tekisimme. Nykyisen suuruinen väestömäärä ei voi tällä pallolla elää pitkiä aikoja vaikka mitä tehtäisiin. Väestö on kasvanut lähes 4mrd viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Sellaista ei ole koskaan aiemmin tapahtunut.
Tolopainen on oikeassa. Kuten aikaisemmin totesin, ihmiskunta nussii itsensä hengiltä. Tai on sen jo käytännössä tehnyt. Vielä olisi pieni mahdollisuus, jos luonto kehittäisi jonkin puolustusmekanismin, vaikkapa riittävän tehokkaan viruksen. Epäilemättä näin käykin, ehkä korona oli alustava kokeilu luonnon taholta, vaikka jäikin pahasti suutariksi.
New York on jo alkanut sallia vainajien kompostoinnin. Hiilipäästöt vähenee huomattavasti kun lihaa ei haudata kalmistoihin, vaan menee hyötykäyttöön kukkamullaksi lämpökäsittelyn jälkeen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään