Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Metsästyksenjohtaja todennäköisesti kieltää tuollaiset yritykset peurajahdissa. Kaurisjahdissa ei tätä vartijaa ole.
Jos tarkkuus riittää 100% varmuudella päähän (eläin ei liikahda laukaisuhetkellä), saat kauriin putoamaan paikoilleen keuhkolaakillakin. Lipsahduksesta ei kuitenkaan seuraa haavakkoa, vaan 50 m pakomatka.
Kuolettava laukaus ja suositelta laukaus on eri asia. Kukaan ei suosita pää tai rankalaukauksia. Se lisää haavoittumisriskiä. Meillä oli yhdellä hirvimiehellä tapana ampua pää laukauksia. Kerran se sitten epäonnistui ja hirvestä alaleuka pois. Meni tunteja ennen kuin saatiin hirvi eräksi eikä enää omilta mailta. Turhaa kärsimystä.
Keuhkolaakilla eläin putoaa paikoilleen jos osuma on niin ylhäällä, että iskee rankaan tai osuma on suoraan poikittain murskaten molempien lapojen isot luut (ja lihat muusiksi).
Tuo, mitä mahdollisiin leuka osumiin tulee on juuri se syy, miksi ammunkin kaurista suuremmat niskalaakeiksi. Ei siis yritetä päähän. Eläin ruokinnalla tarkkailee ympäristöään jatkuvasti. Nostaa pään pystyyn ja kääntelee päätään. Pään liike on nopea. Siihen ei ehdi reagoida. Niska sensijaan pysyy tuolloin paikoillaan. Kiirettä ampua ei ole. Voit tarkkailla, ottaa ristikon valmiiksi kohtaan johon niska nousee. Kun eläin nostaa päätään, niin mahdollien tähtäinpisteen korjaus, varmistin pois ja puristava laukaus
Selvennetään hieman tuota kirjoitusvirhettä ”kauriin ja suuremmat niskalaakeiksi.” Ja kuten edellä olen esittänyt, niin tämä koskee kyttäys metsästystä.
Metsästyksen johtaja on pyrkinyt puuttumaan parin sankarin ampumisiin. Tai ei niinkään ampumisiin, vaan siihen, että tornista ei vaivauduta tulla alas laukauksen jälkeen pistämään eläintä vaan jäädään odottamaan, että saisi enemmän ammutuksi. Nahka kun tällaiselta pistämättömältä niskaan ammutulta vedetään pois ja selitykseksi näylle tulee, että sydän pysähtyy heti ja veri jää sisälle, niin selityksen uskottavuus on samaa luokkaa kuin Gla väite keuhkolaukauksesta, jossa eläin putoaa paikoilleen. Ei siis perustu tietoon.
Metsästyksen johtajana en ole toiminut enkä niin välittäisikään, varalla olen virallisesti 4 muun jäsnen kanssa.
Jonkinlaisena metsästäjänä sanoisin, että tulee se vahinko ennen pitkää tuossa niskalaakissakin. Hyvä ampuja tekee hyvissä olosuhteissa hyviä suorituksia, mutta nuilla ranka/pääampumisilla voi olla myös semmoisia varjopuolia, että nuoret kokemattomat metsästäjät kuuntelevat ja katselevat ja mahdollisesti jopa ihannoivat erittäin taitavien metsästäjien suorituksia ja yrittävät itse samaa liian vähäisellä osaamisella ja sitten on leukaa poikki yms.
Mielestäni onnistunut keuhkolaukaus on monella tavoin se paras.
Tuo nyt on fakta, päälaukaus on kaikista huonoin, veret jää lihaksiin kun eläin kuolee nopeasti. Sehän pitäisi saada roikkumaan, että veri valuisi pois pistämisen jälkeen.
Miksi en ole yllättynyt suunnasta, mistä väite ”veri ei poistu nopeasti kuolleen eläimen lihaksista” tuli.
Kyllä se veri poistuu lihaksistosta kun eläin pistetään luokkaa 5min sisällä. Ja varmasti paremmin kuin pistämätön eläin jossain takakeuhko osumassa, jossa eläin käytännössä tukehtuu koliaaksi eikä kuole anemiaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään