Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kyllä ne autoruuhkat kohta helpottaa siellä pääkaupunkiseudullakin, kunhan tämän uuden pankkikriisin laineet ehtivät Amerikasta tänne kylmään Pohjolaan saakka. Muistui hyvin mieleen, kuinka 90-luvun alkupuolella sai tällainen päijät-hämäläinenkin lasetella autollaan aika rauhassa siellä etelän teillä ja kaduilla.
Noita nostokoukkuja, jotka ei jätä kunnollista väliä sen takia, että joku siihen tulee kuitenkin ja niitä jätkiä, joiden pitää ohittaa heti kun paikka löytyy vaikka sitten reippaammallakin kiihdytyksellä, liikenteessä tosiaan on ja lopputuloksen kyllä huomaa.
TLL 31 pykälää ei tarvitse ottaa ihan kirjaimellisesti: ”Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta.”
Jos suinkin mahdollista, pidän aina edellä ajavaan satakunta metriä väliä. Tosin autoilen enimmäkseen alueilla jossa väliä jää itsestään muutama kilometri. Jos joudun liikkumaan alueella jossa vaikkapa liikennevaloja ja mahdotonta pitää se sata metriä väliä otan taksin, poikkeuksetta. Eipä tule mieleen milloin olisin jonkun auton ohittanut. Muutaman traktorin ohitin viimekesänä.
Eiköhän se ole parempi että ei viedä minkäänlaisia pyssyköitä sinne.
Pian Ukrainankin on jo pakko tunnustaa kansalle tappioiden todellinen määrä kun hautausmaat alkavat olla jo täynnä.
Rauhanpöytään vain. Itä Ukrainan pelto ei ole tämän verilöylyn arvoista. Ja ne natsit voisivat miettiä mitenkähän hyvin Ukraina maan venäläisiä syrjimällä mahtaa päästä EU:hun.
Toimittajat olivat käyneet Ukrainassa Unkarin rajalla. Siellä syrjitään puolestaan unkarilaista vähemmistöä. Miten näiden vähemmistöjen kanssa oikein pitäisi elää? Onko sekin syrjintää jos heillä on paremmat oikeudet kuin valtaväestöllä, esimerkiksi oikeus saada kouluopetusta omalla äidinkielellään tai uskonnon opetusta. Ei tuntematon kysymys myöskään meidän maassamme, jossa erilaisten vähemmistöjen kirjo on kasvamaan päin.
Itä-Ukrainassa venäjänkieliset ovat alueellisesti enemmistö eikä vähemmistö. Onko oikein että heiltä viedään oikeus käydä koulua omalla kielellään ja käyttää omaa kieltään virkakielenä.
Eihän tuota voi verratakaan siihen jos tänne tulee vaikka Afrikasta ihmisiä. Heilläkin on oikeus palata takaisin Afrikkaan kun olot lähtömaassa sallivat.
Samoin Itä-Virossa on venäjänkielisillä enemmistö, Unkarin raja-alueella ehkä unkarinkielisillä? Kuinka monelle eri vähemmistölle voidaan ja kannattaa turvata koko koulu omalla äidinkielellä, ja kuinka monella luokka-asteella: luokat 1-3, 1-6 vai? Entä ammattiopinnot ja yliopisto?
Sanotaan että oman äidinkielen laaja opiskelu tukee kouluopintoja, vaikka koulu muuten käytäisiin pääosin muulla kielellä. Varmaan sekä Virossa, Suomessa että Ukrainassa sopeutuminen maahan on helpompaa, jos opitaan maan valtakieli ja käydään koulu pääosin sillä. Sama keskusteluhan on käynnissä Suomessa: maahanmuuttajien sopeutuminen ja työllistyminen on paljon parempi sen jälkeen kun on opittu kieli. Ruotsissa samoin: on kaiketi annettu suomalaiselle vähemmistölle oikeus opiskella suomea mutta ei koko koulua suomeksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään