Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Onhan se hyvä, että meitä lukemista vaille lääkäreitä on yhä enemmän, sillä terveydenhoidossakin siirrytään yhä enemmän itsepalveluun. Napsit kuvia itsestäsi vähän sieltä ja täältä, ja vertaat niittä sitten nettikuviin. Jos koet jostain käsittämättömästä syystä epävarmuutta, voit lähettää kuvat maksua vastaan jollekin etä-lääkärille. Netistä voi tilata myös sisuskalujen kuvauksiin ja koepalojen ottoon soveltuvat vehkeet ja kotilaboratoriot otettujen näytteiden tutkimuksiin. Jos tulee tehtyä väärä diagnoosi, hautauspalvelu kyllä peittää maksua vastaan virheet.
Kannattaa pitää testamentti ajan tasalla, koska ette tiedä päivää eikä hetkeä. Kyllä se noutaja tulee hoidoista huolimatta tai niiden ansiosta. Meillä terveydenhoito on varsin keskinkertaista ei lähelläkään Eurooppalaista huippua.
Testamentin lisäksi pitää toki myös olla edunvalvontavaltuutus tehtynä, koska kyky hoitaa itse asioitaan saattaa mennä, mutta henki kuitenkin säilyy. Ihannetilanne toki olisi vaihtaa kerralla hiippakuntaa metsurinsaappaat jalassa, saha käynnissä, ja koko omaisuus muovikassissa.
Iltalehden Suoraa puhetta -vaalitentissä puheenjohtaja Maria Ohisalo vieritti syytä surkeista gallup-luvuista pääministeri Sanna Marinille ja pohtii, miksi vihreiden vetovoima potentiaalisten äänestäjien keskuudessa on hiipunut.
Eikö jokaisen puolueen olisi aivan itse huolehdittava kannatuksestaan? Ei sitä voi ulkoistaa toisten vastuulle. Olisiko vihreiden syytä hankkia iso peili?
Tiedekulman keskustelu: Mikä on tärkein ilmastoteko?
Markku Ollikainen, Ilmastopaneelin puheenjohtaja.
Korjaa yleisen väärinkäsityksen hiilinieluista: Suomi on Euroopan tasolla pieni maa nielujen tuottajana, ja muutkaan maat eivät ole hävittäneet metsiään. Suurimmat metsänielut ovat Saksassa, Puolassa, Itävallassa jne. (Kyllä niitä pitää iso potti löytyäkin, koska vuonna 2030 EU:n nielutavoite on luokkaa 300 milj. CO2-ekv. vuodessa.)
Keinoja
Seuraava hallituskausi on tärkeä sen suhteen saavutetaanko ilmastotavoitteet. Pitää mennä sellaista polkua että saavutetaan hiilineutraalius 2030 ja sen jälkeen tuotetaan negatiivisia päästöjä. Otetaan talteen biogeenistä hiiltä. Lopetetaan metsäkato eli tehdään metsän raivaaminen luvanvaraiseksi, vettäminen tai vedenpinnan nosto maatalouden turvemailla, loppuun käytetyillä turvetuotantoalueilla metsittäminen.
Ilmastopaneelissa keskusteltu liian kovista ensiharvennuksista; tämän voinee korjata metsälain muutoksella. Yhteiskunta voisi maksaa metsänomistajille korvausta hiilivaraston kasvattamisesta ja sitten kun hakataan maksettaisiin veroa. Voidaan myös ohjata metsäteollisuuden puun kysyntää asettamalla vero puusta vapautuvalle hiilelle. Toinen vaihtoehto on päästökauppa, jossa puusta vapautuvalle hiilelle on kiintiö.
AJ. Ensiharvennuksiin voi piankin tulla tiukemmat rajat jätettävän puuston määrälle. Puun käytön ohjaukseen käyttäisin mieluiten tarjontaa rajoittavia kannusteita, jotka tarjoaisivat metsänomistajille puun myynnin rinnalle kaksi muuta vaihtoehtoa: hiilinielukaupan ja luontohyötykaupan (monimuotoisuutta kohentavat alueet ja hankkeet).
Energiantuotanto. Linjojen alta raivataan metsää pois ja korvaukset ovat näistä maanomistajille heikot. Valtakunnalliset linjat pitää korjata erityisesti Länsi-Suomessa – muuten ne eivät pysty siirtämään tuotettua tuulivoimaa. Luvitus kuntoon. Lämmöntuotanto pitää saada irti fossiilisista polttoaineista ja turpeesta. (AJ. Jos tuulivoimaa ei siirretäkään vaan varastoidaan vetyyn ei tarvita niin paljon siirtoverkkoja.)
Liisa Kulmala, Luontopaneelin varapuheenjohtaja. Turvemaiden käsittely on tärkeää. Turvemaametsiin kannustettaisiin jatkuvaa kasvatusta. MMM ei ole ollut halukas puuttumaan hakkuutasoihin. Metsät riittävät ehkä kuitenkin kaikkeen mitä niiltä halutaan. Aiheuttaja maksaa -periaate pitäisi saada käyttöön: haittoja pitää välttää tai jos niitä ei voi välttää niin voisi kompensoida. Uskokaa tutkijoita ja kuunnelkaa heitä! Aiheutettu luontohaitta voitaisiin raportoida yrityksissä.
Kaisa Matschoss, yliopistotutkija. Kysytään metsänomistajilta toiveita: yhteistyö ja keskustelu avainasemassa. Ilmastopolitiikka pitää ottaa huomioon kaikessa ja sen pitää olla tasa-arvoista, pitää tehdä tulevaisuusinvestointeja.
Yleisökysymykset
Suomen kokonaispäästöt vähenisivät useita prosentteja, jos siirryttäisiin enemmän kasvisruokaan, koska peltoalaa tarvittaisiin kotieläinten rehujen tuotantoon vähemmän. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus turvemaiden päästöissä on vaikea huomioida, jos jokin kunta on kokonaan turvemaapeltojen aluetta. Kotieläintuotanto on siirretty tukipolitiikalla C-tukialueelle eli Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen. Pohjanmaallakin on paljon kivennäismaapeltoja, enemmän kuin turvemaapeltoja. Ruoka- ja maataloustukijärjestelmää pitäisi uudistaa ja tehostaa: toimitaan pienemmillä pinta-aloilla ja ammattimaisesti.
Hiilirajamekanismi: paljon hiilipäästöjä aiheuttavat tuontituotteet saavat lisäveroja EU:n ulkopuolelta tuotaessa; vaikuttaa myös metalli- ja metsäteollisuuteen.
Yksityistä rahaa lisää suojeluun vaikka yrityksiltä.
Sähköautoilun vaikutuksia lievennetään kierrättämällä harvinaisia maametalleja. Pitemmällä aikavälillä tulevat uudet akkumateriaalit. Jos hiilikaivoksista päästään eroon, kaivostoiminta vähenee maapallonlaajuisesti.
Uusien asuntojen rahoitusvastikkeet voivat jopa 10 x:stua. (uutimet). Siinä sitä onkin maksamista . Uusjako käynnissä kun vielä Eu yrittää tyrkyttää pakkoremontteja vanhoihin taloihin.
Mitkäs kasvikset ne Suomen pelloilla kasvaisi kunnolla ja riittävästi ? Nurmi täällä kasvaa hyvin. Muuten on heikkoa.
Ruis,vehnä.ohra, onhan noita. Sokerijuurikaskin täällä Satakunnassa tärkeä viljelykasvi. Hyvin kaikki yleiset viljelykasvit kasvaa kunhan osataan viljellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Viewing 10 replies - 18,561 through 18,570 (of 24,870 total)
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.