Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Työntekijän osuus eläkemaksuista on 7,15 % työtulosta. Jos olet töissä 40 vuotta palkalla 30 000/ kk, eläkemaksusi ovat n. 2100 euroa vuodessa, 40 vuoden työuralla maksat maksuja 84 000 euroa. Eläkettä saat 20 000 vuodessa. Maksamasi eläkemaksut riittävät 4,2 vuotta eläkkeesi maksamiseen. Työnantajan osuus on eläkemaksuista vähän yli 17%. Yhdessä maksetut eläkemaksut riittävät eläkkeesi maksamiseen 14 vuotta. Aika harva kuolee nykyjään 4 vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen.
No voi taivas tätä yksinkertaisuutta, jos maksaa itselleen lisäeläkettä työeläkkeen lisäksi, joutuu raippaverolle jo varsin alhaisella vuositulolla. Vai onko 50k€ ansaitseva eläkeläinen suurituloinen. Tai yli 70k€ ansaitseva palkansaaja. Miksi verottaja on kiinnostunut vuositulosta.
Säästetyt ja rahastoidut eläkemaksut tuottivat myös sijoitettuina jotain, ne tuototkin on laskettava mukaan. Samalla lailla se verokarhu iskee myös itse sijoitettuihin tuloihin kuin noihin lakisääteisiin.
Paljonko siis Tolopainen maksat lisää verrattuna saman ansaitsevaan palkansaajaan? Voisiko raippaveroa jotenkin perustella sillä, että eläkeläispopulaatio sairastaa enemmän kuin työväestö?
Progression takia. Kyllä 50 000 ansaitseva eläkeläinen ja 70 000 ansaitseva työntekijä ovat jo varsin suurituloisia. Keskimääräinen palkka kun Suomessa on vähän yli 3000/kk.
Mitä järkeä on yleensäkään pyrkiä suureen eläkkeeseen, kun vanhuuden aikaiset tulot voi helposti järjestää paljon kevyemmin verotettuna ja jopa verovapaasti?
Mitä sillä on väliä paljonko keskimääräinen palkka on. Eihän silloin kannata kouluttautua ilman palkkaa 10v, jos se ei johda parempiin ansioihin. Kun verrataan nettoansioita ei niissä ole kovin suuria eroja. Enemmän ansaitseva joutuu maksamaan itse lastensa päivähoidot ym. isommat elatusmaksut.
Eipä se koulutus aina sitä työn vaativuutta takaa eikä oikeuta korkeampiin palkkoihin. Otetaan nyt vaikka työpari metsänhoitaja- metsuri. Käytännön tasolla kummankin on tiedettävä metsästä samat asiat. Mutta metsurin on osattava ja pystyttävä myös tekemään nämä asiat, pelkkä koulutuksen tuoma teoreettinen tietämys ei yksin riitä. Kuitenkin toisella on vaativamman työn status ja nelinkertainen palkka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään