Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jesse: ”Että täällä köyhän tiestön Suomessa ei auton merkillä ole auton katsastukselle hylkäämiseen tai hyväksyntään suurtakaan merkitystä. Riippuu paljon siitä, missä ajat, eli sivuteitä ajeleva voi lähes varmasti varautua muutaman vuoden rynkytyksen jälkeen hylkyyn.
Olen jo yli 10 vuotta yrittänyt pysyä tuon Jessen ajatuksenjuoksun perässä, mutta tuloksetta. Samat tiethän meillä on alla, on sitten auton merkki kenelläkin mikä hyvänsä! Jessen ajatus on vähän sama kuin alkaisi väittää että Suomessa on ylämäkiä enemmän kuin alamäkiä, – tai päinvastoin!
Yleensä ihmisen muisti on juuri tuollainen Tolopan itserriitoista laatua. Huonoja juttuja ei autoista, nimenomaan omista muisteta. Mutta se muistetaan jos naapuri jolla muuten kaikki on hiukan näyttävämpää kerrankin saa kiesillään hylsyn ja erehtyy siitä jopa naapurille mainitsemaan. Se riemu muistutetaan vielä omaisillekkin hautajaisissa.
Visakallo, enkö yrittänyt nimenomaan irrottaa autojen merkeistä tuon pääasiallisen ongelman? Eli toistan: Olipa auto millainen tahansa on paljon auton kestoon vaikuttavaa ajaako pääasiassa vain huonoja sivuteitä vai tikkaako hyviä ja ehjäasfalttisia suurempia maanteitä. Meillä on ajo kaikkea ja siksikään en kuvittelekkaan että auton ripustukset kestäisivät iät ajat. Ja toinen tällainen ryhmä voisi olla nimeltään vaikka Toloppa-ryhmä eli autoa tallissa hinkkaavat ja vähän ajavat kotisatusedät. Tuollakaan autolla en ollut vielä montaa tuhatta ajanut kun jysäytin sen ekakerran Kymenlaaksossa pihasta ajotielle juuri lykättyyn isoon jääkokkareeseen. Jota oli pimeässä ja tuiskulumisateessa mahdoton havaita. Nyt jysäytin toisen puolen juuri täällä Kullaan rajamailla aivan yllättävään soratien keskellä olevaan jäiseen teräväreunaiseen monttuun. Lukuisat kerrat asfaltin monttuihin jo molemmatkin puolet. Vielä on ainakin kaikki suurinpiirtein kait ehjää mutta esim. aurauskulmat tulee aika näyttämään.
Auton lisäksi ajotapa olennaisesti vaikuttaa ajotapa siihen, mikä on lopputulos nivelten keston suhteen sivuteiden ajamisesta. Meistä tuskin kenenkään mielestä on yllätys se, että sivutiellä päällysteet ovat rikki ja monin paikoin hoidettu paikkaa paikan päälle-menetelmällä ja sorateillä pinnoissa muuten vain kiharaa ja kuoppaa. Silti osa meistä yllättyy ja täräyttelee vuodesta toiseen autonsa noihin reikiin seurauksella, että on aiheellista miettiä pyöränkulmien säilymistä. Tai siitä, että talvella tiellä on kokkareita. Osa vielä maksaa ylimääräistä ilmatilaltaan vakiota matalammasta rengasvalinnasta, jolloin vaikutus tehostuu.
Kaikista autoista en tiedä, mutta vanhassa Corollassa ja vielä vanhemmissa aiemmin omistamissani japanilaisissa autoissa on valot. Oikein halogeenit, vieläpä vakiovarusteena. Vaikka teho ei ainakaan kuljettajan näkökulmasta katsottuna häikäisevä vuosien käytön jälkeen olekaan, eikä ole ollut varmaan uutenakaan, tiellä olevien esteiden havaitseminen noilla on mahdollista. Esteen väistön voi kyllä itselleen mahdottomaksi tehdä, mutta sitä vastuuta ei pidä ulkoistaa nimittämällä havaitsemista mahdottomaksi.
Tuo on pieni, mutta tärkeä ero, kun määritellään omaa asennetta liikenteessä. Varsinkin, kun TM:n koeajon mukaan 3008:n lähivalot ovat huikean tehokkaat. Omalla kaistalla 5 luksin raja ulottuu 90 m päähän ja 70 metrissä, jossa useimmat valot alkaa hiipua, valokeila on vielä 30 m leveä. Läheskään vastaavaan tuskin ylsi aikanaan edes lisävalojen avulla, nykyisiin valoihini verrattuna valaistu pinta-ala on vähintään kaksinkertainen. Pösön kaukovaloissa kantama on tavanomaista hyvää luokkaa ja lähivalojen takia keilan leveys erinomainen.
Tuossa tammikuussa vuodelta 2017 tehdyssä mittauksessa on autossa ollut Valeon ledivalot. Testin mukaan Alluressa vakiona. Toivottavasti noita ei ole korvattu huonommilla uudemmissa malleissa.
Kiinnostava asia on se, miten renkaan halkaisijan kasvattaminen vaikutaa alustan kestoon. Teoriassa ilmatilan korkeudesta riippumatta halkaisijaltaan isompi rengas rullaa kuoppien yli helpommin. Mutta kun henkilöauton alustan ripustuksiin laitetaan halkaisijaltaan 7 cm isompi rengas neljä tuumaa isommalla vanteella, paketin paino todennäköisesti kasvaa selvästi. Se taas kuormittaa niveliä enemmän kuin kevyt rengas.
Kuinkas paljon pyörän halkaisijaa saa suurentaa ilman muutoskatsastusta? Entäs renkaan leveyttä muuttaa – ja profiili! Kuinka paljon nuo vaikuttavat?
On toki totta, että pyörän massa – ns. jousittamaton massa rasittaa ahkä kaikkein eniten ripustuksia. Oikein tekee pahaa, kun ajattelee ”tiemestarin kiharoissa” jyskyttävän pyörän aiheuttamaa rasitusta ripustuksien kannalta.
Tuota rasitusta on vähennetty värkkäilemällä vanteista ja renkaista mahdollisimman keveitä. Mm siksi esim alumiinivanteet ovat yleistyneet, mutta ne eivät taida normaalihenkilöautoissa olla merkittävästi kevyempiä kuin peltivanteet.
Reikäisessä asfaltissa /kestopäällysteessä olevat jyrkkäreunaiset reiät ovat mielestäni lähinnä auton murhaa. Sellaisia teitä jatkuvasti ajavalla henkilöllö pitäisi autossa olla erinomaiset iskunvaimentajat, jotka tehokkaasti hidastavat pyörän putoamista kuoppaan.
Muutoskatsastus ei ole kommenttiini liittyvä asia. Katumaasturien tekniikka perustuu henkilöautoon ja silloin ripustuksiin tulee kovemmat rasitukset kuin vastaavaan henkilöautoon.
Ei nuo ajamiset jääkokkareeseen esim. mistään näkemisestä ole kiinni ollut. Kyllä on aika mahdoton havaita kokoajan uutta satavassa ilmassa törkeästi jätettyä jääreunusta joka oli syntynyt kun pihasta oli lykätty suojalla lunta yli tien mutta ei ollut vaivauduttu siivoamaan tietä perästä vaan jätetty terävä auratun reuna jäätymään kotvan matkaa keskitielle päin. Vastaantulevan liikenteen vuoksi jouduin ajamaan reunemmas ja siten suoraan päin jääpolannetta. En luullut itsekkään sitä niin jäiseksi mutta tuntuipa tuo sitä olevan. Liekö tahallista pirullisuutta mutta sitä on turha enää miettiä. Myöskin tuo soratien kuoppa ei vaan näkynyt ja se siitä. Olisihan se ollut tilaa väistää mutta kyllä tämä aika vuodesta härmineen näitä hyvin kätkee. Nopeus ei kummassakaan tapauksessa ollut kuin ehkä 40-60km/h joka ehkä pelsti renkaan rikolta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään