Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jos omistaa metsää Suomessa, tai joutuu muuten ajamaan muuallakin kuin vain yksinumeroisilla valtateillä, matalaprofiilirenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Moni särkee niiden kanssa autonsa. Tämä ei luonnollisestikaan koske Jesseä.
Kyllä noissa Ranskiksissa taitaa olla ainakin keston kannalta aivan surkeat taka-akselit.
Sitikan kumipallojousituksista en oikein tiedä – kallellaan ne näkyy usein pönöttävän parkissa. Teräsjousiset ovat kuitenkin usein akselinvaihdon – tai pari käyneet läpi. Sydeemi on sellainen, että suolavettä ne eivät kestä. Katsokaapa takaapäin sellaista, kun se menee linkuttaa edellä vähän kylkimyyryä – Ei toivoakaan päästä katsatuksesta läpi.
Jos jatkuvasti repii raskasta peräkärryä saa varmasti nykyautot perästään väsyyn kuntoon. Nuo vanhat tiedot ja taidot ranskalaisautoista eivät juuri muuten innosta kommentteihin. Eikä minulla nyt mitenkään NIIN matalaprofiiliset renkaat ole. On niitä pahempiakin nähty.
Jos omistaa metsää Suomessa, tai joutuu muuten ajamaan muuallakin kuin vain yksinumeroisilla valtateillä, matalaprofiilirenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Moni särkee niiden kanssa autonsa. Tämä ei luonnollisestikaan koske Jesseä.
Minulla oli Audissa lättänärenkaat silloin kun sen ostin käytettynä. Olihan niillä kesäkelillä ihan Jeessi ajella ptkiä valtatiereissuja.
Kerran sitten kävi pussipimeällä vesisateisella tiellä, johon oli vastikää vedetty uusi asfaltti, että jostain työkoneesta tai kuormurista oli pudonnut tielle melko iso kulmaraudasta tehty vinkkelipätkä. Kaksi rengasta ja alumiinivanne meni EDIT. Vain yksi varapyörä – Kyllä EDIT ja raskaasti. Iltayö ja ammattiauttajaa ei missään.
Tuttu kaveri tuli auttamaan ja viilan avulla sovitti aivan eri pyörän paikalleen. Aamulla sitten uutta vannetta hankkimaan – ja rengaskertaa. Toisella kertaa kävi vähän niinkuin Jeessille, että soratiellä oli kivenmoukura ja Emännän autossa 55 profiilin renkaat. Rengas meni ja vanne samoin.
Jees: ”Eikä minulla nyt mitenkään NIIN matalaprofiiliset renkaat ole.”
Ei olekaan. 205/55 on ihan tavanomainen nykyään, ehkä jopa yleisin uusissa autoissa. Vaihtoehtona olisi ollut ottaa ilmatilaltaan 11-27 mm korkeammatkin renkaat, mutta jostain syystä päädyit matalimpaan vaihtoehtoon. Toki nuo ovat kapeimmat ja siitä tuskin on haittaa ainakaan, kun rengas alkaa olla kulunut.
Jees: ”Ei nuo ajamiset jääkokkareeseen esim. mistään näkemisestä ole kiinni ollut. Kyllä on aika mahdoton havaita kokoajan uutta satavassa ilmassa törkeästi jätettyä jääreunusta… Myöskin tuo soratien kuoppa ei vaan näkynyt ja se siitä.”
Nyt en ymmärrä. Mistä se oli kiinni, ellei siitä, ettet nähnyt estettä ajoissa?
Jos estettä ei kertakaikkiaan näe – syystä tai toisesta, niin mistä se on kiinni, jos ei näkemisestä?
Minun tapauksessani: Mustalla tiellä mustaa kulmarautaa vesisateessa… ei sitä toellakaan nähnyt ennenkuin auton alla kolisi.
Täällä on isännillä tapana, kun he työntävät oman liittymänsä etukuormaajan kauhalla puhtaaksi, että he työntävä sen lumen tien yli. Muutamat nuukailevat ja jättävät lumen tielle – penkkaa vasten. Esim metri tien leveydestä jää sillä kohtaa esteen alle, joka on tehty siksi, että aura-auto paiskaisi sen ojan taakse,
Minun mielestäni temppu on törkeä, samoin varmaa senkin mielestä, joka kovettuneeseen esteeseen ajaa.
Glahan näkee ja kokee kaiken liikenteessä ihan ajamalla 20-30km/h vauhtia ja tähystämällä kiikareilla tietä kilometrin eteenpäin ennenkuin moiseen uhkarohkeuteen lähtee. On aika kornia kuvitella valkoisessa uudessa lumessa ja sankassa lumipyryssä että näet lumipinnat sataprosenttisen varmasti normaalilla matkanopeudella. Mutta Gla kieltämättä siihen varmasti pystyy. Juuri noin oli käynyt kuin Jätkä yllä kertoilee. Kait siinä vain kuvitellaan että aikanaan tuleva lumiaura ne sitten tieltä hoitaa. Mutta kun se kerkiää sitä ennen jo jäätyä moneenkin kertaan on lähellä aurausvallin reunaa todella siinä kohtaa terävä jääpolanne ja kun siihen ajaa saattaa jopa Corollakin hiukan ikävästi töyssähtää. Toki tietenkään mikään ei riku niinkuin minulla tahi jätkällä saattaa käydä. Täydellisiä autolilijoitahan on olemassa. Sen harvoin kun malttaa polkupyörältään auton rattiin.
Joskus aiemmin jo kerroin kun ajoin moottoritiellä yhden peräkärryn oksentamaan rakennuslevyläjään. Tosin ylitse en lopulta ajanut kuin yhdestä levystä, todennäköisesti. Mutta kun sen näet tuossa auton edessä pimeänä vesisdeiltana syksyllä ei paljon ole edes väliä näkeekö sen vai ei. Jotain vaistonvaraisia liikkeitä saattaa keritä tehdä kuten itekkin eli isommat sain väisteltyä mutta yksi jäi alle. Siinä sitten saikin lopun matkaa jännäillä oliko siinä mitään terävää kuten nauloja. Kun ei kerinnyt analysoimaan oliko kyse jo käytetyistä vai uusista levyistä. Toki joku Glan kaltainen terävästi havainnoiva olisi ilman muuta senkin pystynyt väistämään ja tekemään tarkemman analyysinkin vielä ohi ajellessaan. Toki sitten kaistavälin pientareen kautta mutta kätevästihän se Corollan kaas käy.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään