Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Vaikka kokemuksesi ovatkin olleet hyviä ja auto varmasti on hoitanut asiansa erinomaisesti, silti omilla rahoillani ostavana ilman ongelmallisen vaihtoauton taakkaa kysyisin itseltäni: Uusi ranskalainen vs vuosia markkinoilla ollut japanilainen? Toki jos Visakallo vaihtaa auton uuteen ennen kuin renkaat kuluu loppuun, asialla ei suurta merkitystä ole.
Metsäalan sanastotyön kolmas sanasto on valmistunut kommentoitavaksi. Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto.
Metsien rakenne ja kehitys -sanasto sisältää termimääritykset 159 metsään liittyvälle keskeiselle käsitteelle. Suomen kielen rinnalla termimääritykset julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Tämän lisäksi sanastossa ovat mukana myös ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset termivastineet.
Kaikki metsäalalla työskentelevät voivat kommentoida sanastoehdotusta. Sanastoa voi kommentoida yleisesti koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla. On tärkeää, että yleisö osallistuu aktiivisesti kommentointityöhön
Metsäsanastosta löytyvät ruotsin-, englannin- sekä venäjänkieliset termivastineet. Tämä voi auttaa monikielisen viestinnän parissa työskenteleviä metsäammattilaisia sekä kielenkääntäjiä.
Metsien rakenne ja kehitys -sanaston koostaminen alkoi keväällä 2022. Sanaston laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta sekä yksityinen metsäalan ammattilainen. Sanastotyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää torstaina 11.5.2023 klo 8.30–10.00 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä. Tilaisuudessa esitellään aluksi lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Metsien rakenne ja kehitys -sanastoa. Loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.
Metsien rakenne ja kehitys -sanastoa voi kommentoida 2.6.2023 asti.
Kommenttipyyntö Metsien rakenne ja kehitys -sanastosta lausuntopalvelu.fi-sivustolla.
Lisätietoa Metsäalan sanastotyö -hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Heh, keskustelu meikäläisen tulevasta autosta on näkynyt jatkuneen. Kyllä ne kesäkumit joutuu sentään kertaalleen uusimaan, kun liki 100 000 km tulee omistusaikana kolmessa vuodessa kuitenkin, ja siitä aika suuri osa vielä ajoa sorateillä, eikä ole ollut tapana sakkokumeilla ajella. Tuleva auto on tosiaan neliveto, joten ottakaa se myös veikkauksissanne huomioon.
Uusi Suzuki s-cross (automaatti, neliveto) olisi vahva ehdokas, mutta miksi se on itselataava? Eikö tuossa vesity hybridin perusidea eli mahdollisuus käyttää halpaa sähköä?
Ruotsi alentaa dieselin hintaa rajusti, hinta alenee noin 50 eurosenttiä litralta. Myös bensiinin hinta alenee. Autot onkin jo valmiiksi olleet paljon halvempia.
Uusia autojen kauppa vaikeuksissa, eikä näillä hinnoilla mikään ihme. Kun ei ole kymppitonnien kemeroita tilillä, ei tarvitse edes haaveilla koko asiasta.
Asiakkaan eteen levitetään lasipalatsissa varmaan punainen matto. Tosin hyväkin tarjous on oikeasti kallis, kun hinnat on tuota tahtia nousseet. Saati, että ladattavien autojen hinta on muutenkin polttomoottorisia kalliimpi, kun puhutaan tavallisten ihmisten tarpeisiin riittävästä kalustosta, eikä mistään ökymaastureista, jossa päästöverohyöty kääntää tilanteen päälaelleen.
Se että Suomeen tarvittaisiin ulkoa lisää työvoimaa väestön ikääntyessä ei pidä paikkaansa. Suuret ikäluokat ovat jo nyt eläkkeellä. Olleet jo hyvän aikaa. Käsiä tarvitaan vain hoitotyöhön ja väliaikaisesti. Noin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Sen jälkeen hoitajia joudutaan kouluttamaan muihin töihin. Mistä sitten heille työtä löytyykään. Suuri työttömyys uhkaa.
Joskus 80-luvulla spekuloitiin tuotannon koneellistumisen myötä kasvavalla työttömyydellä, kun tekijöitä ei tarvita. Ei ihan osunut maaliin tuo veikkaus. Noista ajoista voitaisiin kyllä ottaa oppia siitä, paljonko asioita tarvitsee seurata ja raportoida ja paljonko nykyään on ylimääräistä kohinaa tuottavan työn ympärillä.
Ruotsin hallitus haluaa puolittaa maan susikannan. Ruotsista tulee nyt hyviä uutisia ihan solkenaan. Ensin dieselin ja bensan hinnan alennus ja vielä tämä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään