Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jotta auton huippunopeus voisi nousta n. 146 > liki 170 km/h, pitäisi teho näppituntumalla arvioituna kaksinkertaistua. Tuskin vapaasti hengittävä diesel sentään näin käyttäytyy, kun saa viileää ja kosteaa ilmaa keuhkoihinsa. Jettan turboversiossa on tehoa +30% ja huiput nousee 12 km/h eli 8%. Mutta ehkä Jätkän Jetta oli jotain muuta vuosimallia, jossa oli tehoa vakiona enemmän. Tai sitten on tosiaan parasta pysytellä erossa uunojen jutuista.
Dieseleissä on varmaan aina ollut pitkät välitykset ja 200 km/h teoreettinen huippunopeus arkinen asia. Moni taisi suurimman nopeuden saavuttaa toiseksi suurimmalla vaihteella, ainakin 5-vaihteisella.
Itse lopetin huippunopeuden kokeilun, kun kasvoin pois teini-iästä. Riskien tunnistaminen ja hallinta kehittyi sille tasolle, jolla se ajokortillisella kuuluukin olla. Koskaan en ole 15-20 km ajanut kaasu pohjassa. Mainitsemani synti tuli tehtyä 3 km mittaisella lentokoneiden varalaskupaikalla sunnuntai-iltana aikana, jolloin peurakanta oli n. 20 000 yksilöä.
Tuskin Jettakaan satasen nopeuteen tuon enempää tehoa tarvitsee. Nyt puhuttiin siitä, paljonko tehoa tarvitan lisää, kun nostetaan Jettan nopeus 146 > 170 km/h. Nopeuteen 146 tarvitaan 54 hv ja nopeuteem 158 tarvitaan 70 hv.
Jos on vaikka parisataa heppaa konepellin alla, niin matkanopeus voi olla 200 km/h tasaisehkossa maastossa eli Saksan moottoriteillä. On kokeiltukin T-birdillä.
Täällä Suomen oloissa auton tärkein ominaisuus huippunopeuden sijasta on, että pääsee pitkistä rekoista turvallisesti ohi, eli kun polkaisee kaasua, alkaa istuimen selkänoja asettua tiiviisti selkärankaa vasten ja termospullo aloittaa lattialla matkansa kohti auton takaosaa.
Visa sentään oivaltaa että talla pohjaan kun auton tehoja tarvitaan. On myös autoilijoita jotka eivät sitä ymmärrä. Lähdetään vakkarilla ohituksiinkiin! Siellä on sitten hiukan epämukava olo takana jos muuten olisikin paana vapaa. Vartoilla että edessä oleva siirtyy omalle kaistalleen. Joillakin tekniikka menee aina edelle ja kuski suorastaan palvoo sitä.
Ei kai kukaan toisen peesiin lähde ohittamaan? Vasta sitten aloitetaan oma ohitus, kun on voitu varmistua sen turvallisuudesta eli tie on esteetön ja paluu omalle kaistalle sujuu ongelmitta.
Jos lähtee ohitukseen, jossa selkä puristuu penkkiä vasten ja termospullo löytyy takaosasta, on lähdetty turhan tiukassa raossa ohittamaan. Satasenkin alueella rekan ohituksessa tuollainen kiihdytysvaihe kestää vain hetken, jonka jälkeen ollaankin nopeuksissa, jonka tarpeellisuutta en poliisille halua selittää.
Moottoritiellä voi ohittaa vakionopeussäätimen kanssa, jos ajaa suurinta sallittua. Nykyään tosin ajelen 10-20 alle, koska polttoaineen hinta on edelleen kova. Viime vuonna moni vauhtia pudotti, mutta nyt kesärajoitusten yhteydessä huomasi selvästi, että hintoihin on totuttu. Entinen meno jatkuu ellei jopa entistä hullumpana. Ehkä 1,9 e/l tuntuu halvalta, kun pitkään oltiin reilusti yli 2 euron hinnoissa. Millaista liikenne olisikaan, jos hinnat olisi 1,5 e/l. Samanlainen huuma iskisi autoilijoihin kuin bussiryhmillä Tuurin kyläkaupassa.
Hyvällä kiihtyvyydellä tarkoitin, ettei rekan imusta poistuminen tuota ongelmaa ohitustilanteessa. Sellaisillakin autoilla on joutunut joskus ajamaan. Onneksi eivät sentään ole olleet omia. Lisäksi pitkien rekkojen osuus on ainakin täällä 4-teillä koko ajan lisääntynyt.
Aihe on vaikea keskusteltavaksi, koska määritteet on epätäsmällisiä ja niiden tarkentuessa on helppo siirtää maalitolppia, ettei omat virheet paljastuisi.
Rekan imussa ajamisesta puhumisen ymmärrän jo ohituspaikan kyttäysvaiheessa tehdyksi virheeksi. Omistamistani autoista hitain on kiihtynyt TM:n mittauksen mukaan 0-100 km/h uutena 14,0 sekunnissa. Itselläni se ei ollut todellakaan uusi. Tuon suorituskyky riitti silti hyvin oikein tehtyyn ohitukseen, vaikka toki nykyaikaiset autot ovat vaivattomampia huomattavasti paremman ja helpommin käytettävissä olevan suorituskyvyn takia.
Vanhoilla pakettiautoilla, joiden kiihtyvyys on yli 20 s, ohitukset vaatii enemmän ennakointia ja niillä myös tarvitaan enemmän vapaata tilaa eli osa helposti kiihtyvällä henkilöautolla käyttökelpoisista ohituspaikoista jää hyödyntämättä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään