Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kaikissa saman sarjan autoissa, kuten myös muissakin tuotteissa on vähintään 90 % sellaista, mikä on jo esitelty jossain toisessa merkissä tai jopa eri tuotteessa, josta se on keksitty liittää omaan kehitelmään.
Kehitys kehittyy, eikä oikein mikään uusi ole täysin uutta. Jos ei muuta, niin ulkomuoto / malli on hyvin usei kopioitu, kun jokin laite on saavuttanut suosiota muotonsa avulla.
Autopuolella nousi tuo Citymaasturi suosioon ja nyt kaikilla isommilla valmistajilla on sellaiset versiot. Ei niillä maasturin kanssa ole mitään muuta yhteistä, kuin hieman korkeampi koppa.
Autoalallakin voisi sanoa, että ei ole enää mitään uutta, kaikki on jo keksitty, paitsi sähköviat. Niitä tulee koko ajan uusia ja lisää, koska vanhojakaan ei ole saatu korjattua.
Sangen usein on käynyt niinkin, että ”Kopio” on parannettu versio alkuperäisestä, kun lapsentaudit on korjattu heti pois.
Citymaasturin kehitykseen johti se, että henkilöauton kehitys kulki matalammaksi ja muutenkin tavalliselle ihmiselle epämukavammaksi. Tavallisessa henkilöautossa kuski on selinmakuulla, varpaat työnnettynä kohti moottoritilaa.
Tämä kehitys aiheutti vastareaktion. Ihmiset halusivat että autossa olisi hiukan maavaraakin ja että autoon meno ja autosta poistuminen olisi sujuvaa. Suurin osa ihmisistä halusi myös istua ajaessan. Tähän kun yhdistetään se että esim. Suomen olosuhteissa on eduksi monesti myös neliveto.
Tälläinen citymaasturi muistuttaa maastoajoneuvoa vain hyvin etäisesti. Enemmänkin se ominaisuuksiltaan muistuttaa 70/80 lukujen taitteen henkilöautoa. Siis autoa siltä ajalta ennenkuin muoti teki henkilöautosta makuuvaunun.
Toinen tämän vastareaktion ilmentymä on se että pinehkö pakettiauto nykyisin aika usein toimittaa henkilöauton virkaa.
Tanelin pähkäily johtaa ajatukseen, että nämä ah niin modernit Citymaasturit ovatkin ansainneet arvonimen ”Pappamalli”, eli Pappa-corolla, Pappa-nissan, Pappa-KIA, Pappa-Pösö, Pappa-citikka, Pappa-volvo jne….
Onhan se niinkin, että kehitystä seuraava ei johda kehitystä.
Tanelin auto ei varmaankaan ole Pappa – saparo, vaan Makuu-saparo?
Kyllähän se niin on, että kun satojatuhansia kilometrejä ajelin Transportterilla, niin tavallaan jäi kaipuu kuskin pukille nousun – mutta ennenkaikkea siitä uloslaskeutumisen helppouteen.
Ajoasento pitkällä maantiematkalla on kyllä matalassa autossa todella maittava. Ainoa on, että jos on tiellä jokin kokkare, niin vaistomaisesti hieman nostattaa palleroisia, jos se sattuu ihan omalle kohdalle.
Suosittelen papparaisia pysymään henkilöautoissa, kun ikää tulee lisää ja ajotaito heikkenee, auton ajo ominaisuudet korostuu ja ne on matalassa autossa aina paremmat kuin korkeassa kopperossa. Henkilöauto on kuitenkin kymmenen kertaa mukavampi ajettava kuin joku maasturin rotjake, jolla ei pääse edes rekasta ohi.
Autoni on 05 vuosimallin forester. Mieluummin se on tuollainen pappa saparo kuin makuu saparo. Siinä on vielä ihan istuma-asento ajaessa.
Tolopainenen ei oikein ilmeisesti ymmärrä mikä on Citymaasturi. Foresterikin on vain hiukan muita farmareta korkeampi. Se pieni ero kuitekin mahdollistaa hiukan suuremman maavaran, kunnollisen istuma asennon ja järkevän autoon sisään ja uloskulun. Ajo-ominaisuudet todella hyvät myös asfaltilla. Edelle olen kaikista päässyt, joista olen halunnutkin. Se on vain niin etten kovin paljon kyllä rekkojen edelle ole oikein koskaan halunnutkaan. Nykyään ohittaminen on yleensä toisin päin.
Sain tässä viikolla havainto opetusta siitä miten tärkeää on ajoneuvon sopiva korkeus kun tälläinen vanhempi köntys menee sisään ja olos autosta. Ajelin taksilla, jossa matkustajana etupenkillä oli ihan kiva istua. Sisään menossa ja ulostulossa vain piti pää olla melkein vaakasuorassa ettei kolise. En minäkään matkustajana isommin moiti matalien autojen istuma-asentoa, joka on oikeasti selinmakuuasento. Ajaessani haluan kuitenkin istua.
Ymmärrän hyvin, että citymaasturi on joutava turhake, kuten joku Nissan qasqai, pikkuauto nostettu korkealle näyttämään isommalta. Minulle riittää kun autossa on maavaraa 14cm, ainut haitta on jos yrittää hangessa ajella mihinkään ei pääse.
Kyllä minun autossani penkki säätyy niin, ettei sitä makuulla tarvitse pitää. Eikä osu pää katoon, vaikka selkänojaa hiukan pystymään laittaisi ja istuinta nostaisi ylöspäin. Mutta mikä noiden karmittomien lasien vitsi on, kun niiden väistämisen joutuu opettelemaan? Samassa paikassa ne on kuin muissakin autoissa.
Ei nykyiset henkilöautot kovin matalia ole jos ajan oman Ceedin esim 99 saabin viereen, se jää kyllä kaikissa mitoissa pienemmäksi ja oli aikoinaan iso auto.
Minkähän mini-saabin Toloppa on löytänyt? Kyllä, tosiaan Tanelin linjoilla, en ala kylä taaksepäin autoilussa menemään. Kyllä tuo citymaasturin kori on ehdoton, ei siitä mihkään pääse. Enpä ole missään hetkeen aikaan joutunutkaan tavishenkilöautoon ahtautumaan. Kyllä se aina tympäisee. Pikkupakun voisin kyllä hyväksyä kakkosautoksi. Ykkönenhän on tietenkin tuo ameriikanhelmi ja sillähän sitä tulee ykkösjuttuihin, eli metsään lähdettyä jos traktoria ei tarvita.
Saab 99 näyttäisi korkeus olevan 145cm, autoni on 150cm korkea. Eli autot eivät ole pienentyneet vuosien mittaan, vaan kasvaneet mitoiltaan huomattavasti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään