Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
<p><p>Liukumineen palkat ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin eläkkeet. Tuo on täyttä puppua. Palkansaajien ansiot kasvavat tänä vuonna 2,3 prosenttia . työeläkkeet nousisivat vuoden alussa 6,5 prosentilla, Tuossa 2023 vuoden vertaus.</p></p>
Yksi ammattiryhmä kyllä erottuu liukumineen joukosta eli lääkärit. He alkoivat tienata niin hyvin yksityisellä puolella että lääkäripulan takia piti julkisenkin alkaa maksaa lisää.
HS kirjoitti että julkinen sektori on viime vuosina supistunut – tarkoittanee henkilöstön määrää, kun menot eivät oletettavasti ole supistuneet. Eli eläkkeelle jääneiden suurten ikäluokkien tilalle ei ole palkattu uutta väkeä.
Arto kuvittelee, että kaikki palkkaliukumat tilastoidaan. Jos palkat nousee, myös kaikki lisätkin nousee ja lomarahat sehän kertautuu. Lisäksi tilastoissa ei ole tuotantopalkkioita eikä henkilöstörahastoihin työnantajien vuosittain maksamia palkkioita. Myös juhlapyhien määrä vaikuttaa vuorotyössä vuosiansioon tuhansia euroja. Kirkko on kallis elätettävä työnantajille.
Tämä nykyinen persupuolue onkin mielenkiintoinen kokeilu, katsotaan kauanko kansan kannatus kestää. Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, yleensä politiikassa varotaan tätä leimaa.
Kyllä ne Kataisen lupaukset hoitajille 2007 vaalien alla, jota kautta kaikki julkisten alan palkat huuatettiin ylös päin olivat valtiolle aika tuhoisia. Ei ollut kanttia niitä sopeuttaa vaikka finanssikriisi iski päälle.
Kyllä se yrittämällä Suomi saataisiin nousuun, pitäisi kannustaa yrityksiä investoimaan jota kautta ihmisiä työllisyys. Ehkä yhteisöveroa voisi vaikka laskea 16%, se voisi lisätä investointeja suomeen.
Äänestäjien muisti on pitkä, tuollaiset Purran saksikuvat ja puheet eläkkeiden leikkauksista tulevat vaikuttamaan persujen kannatuksen vuosikymmeniä. Keskusta yritti vähän samanlaista politiikkaa ja pääsi kymmen prosentin puolueeksi. Persut päätyvät juurilleen pariin kansanedustajaan.
Tänään on Suomen ylikulutuspäivä. Nyt suu säkkiä myöten loppuvuodeksi. Tämän vuoden luonnonvarat ovat nyt kulutettu. Ruotsalaiset saavat kuluttaa viikon pitempään, sitten sielläkin kääntyy saldo miinukselle tämän vuoden osalta.
En laskisi yhteisöveroa enää, jos se on kansainvälisesti linjassa. Tuo alennus parantaisi toki yritysten mahdollisuuksia investoida, mutta toteutuisivatko ne vai valuisiko paraneva kannattavuus osinkoihin – siis osin ulkomaisille omistajille.
Yhteisövero tuo meille verotuloja myös ulkomaan toiminnoista, jos pääkonttori on Suomessa. Esimerkkeinä Kone, Fortum, Nordea, Nokia Corporation, Stora Enso ja UPM.
Entä osaatteko nimetä maastamme isoja yrityksiä, joiden pääkonttori sijaitsee toisessa maassa, mutta tuotanto tapahtuu suurelta osin meillä? Kaivosyhtiöt?
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Edellinen hallitus korjasi noita muita haittoja samalle tasolle kuin Ruotsissa paitsi ei palkkakustannuksia tietenkään voinut, jotka siis kolmivuorotyössä ovat Suomessa lähes 2-kertaiset.
Tilanteessa, kun paperin kulutus laskee maailmalla, Suomessa sitten tehtaat suljetaan ensin, kun Kaipolassa yksin palkkakustannukset olivat jo 10 miljoonaa suurempi kuluerä kuin vastaavaassa tehtaassa Ruotsissa.
Sipilän Kiky ei tietenkään voinut laskea palkkakustannuksia paperitehtaissa, kun sisäinen devalvatio (5%+5%+5%) eli 5% suora palkkojen lasku, 5% tuottavuuden nousua ja 5% pidättäytymällä palkankorotuksista niin kauan, että kilpailijamaissa nostavat omiaan 5% enemmän kuin mitä Suomessa.
Tämä kolmas vaihehan vesittyi heti, kun metsäteollisuudessa ei hyväksytty 0-linjaa, vaan lakkoiltiin samat palkankorotukset kuin kilpailijamaissa ja aiheutettiin satojen miljoonien menetykset metsäteollisuudelle. Nyt tämä viimeinen AKTn poliittinen lakko toi lisää tappioita satoja miljoonia.
<p>On hyvä suhteuttaa noita ”satoja miljoonia”. Maalaistenliittolainen tukijappastelu maksaa 5-6 miljardia joka ikinen vuosi. Ihan oikeaa rahaa. Nettovaikutus, ilman kertaeriä ja korkovaikutusta. Tuosta on jo vähennetty ns. ”tuotos”.</p>
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään