Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kansainvälisen hintavertailun mukaan Suomessa hintataso on yli neljänneksen kalliimpi kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisen kallista Suomessa on alkoholi: vuonna 2022 alkoholijuomien hinnat olivat Suomessa Euroopan kolmanneksi korkeimmat Islannin ja Norjan jälkeen.
Maalaistenliittolainen tukijappastelu maksaa 5-6 miljardia joka ikinen vuosi.
Eikö husku tiedä, että EUhun liittyminen laski tuottajahinnat maailmanmarkkinoiden hintojen tasolle, joilla kauppaa käydään ja joka tarkoittaa käytännössä USAn maatalouden ylituotannon markkinoilla muodostuvaa hintatasoa, jolla EU:ssa eikä USAssa yksikään maanviljelijä tulisi toimeen eli sitä maataloustuotantoa ei olisi olemassakaan ilman tukia.
Haastatelluista Laboren johtaja taloustieteen professori Mika Maliranta painottaa tukia, jotka kannustaisivat yrityksiä ja korkeakouluja yhteistyöhön. Osasta pieniä yrityksiä tulee seuraavan 10 vuoden aikana suuria yrityksiä. Riski: työmarkkinat voivat mennä ”pilalle” hallituksen ja työntekijäliittojen välisessä taistelussa.
Tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) mukaan tärkeää on, että tuen saajiksi löydetään juuri ne yritykset, joilla on oikeasti potentiaalia parantaa suorituskykyään lisärahan avulla. Lisäksi kilpailijoiden pois ostaminen on edelleen liian helppoa. Se voi johtaa markkinoiden keskittymiseen.
Helsingin yliopiston vieraileva tutkija ekonomisti Vesa Vihriälä esittää hyvin pitkälti samat eväät: tutkimus- ja kehitystukien lisääminen ja väestön koulutustason nostaminen. Yritykset eivät tee tuottavuutta parantavia investointeja Suomeen, jos näyttää, ettei täällä ole osaavaa väkeä. Työperäisen maahanmuutos tulisi olla helppoa. Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia tarvittaisiin lisää. Vihriälän mielestä yhteisöveron alennus tulee kalliiksi julkiselle taloudelle ja Suomen yhteisöverokanta on jo nyt varsin kilpailukykyinen.
Julkisen talouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta: talouskasvu lähtee yksityisten yritysten tekemistä päätöksistä ja onnistuneesta tuotekehityksestä. Valtion rooli kasvun aikaansaamisessa on ajallinen. Ylioptimiset odotukset kasvusta ovat Uusitalon mielestä turhia; tärkeintä on sopeutua siihen, minkä suuruista kasvua ennusteet odottavat.
Millä resursseilla Suomessa kilpailtaisiin esim. kiinalaista tuotekehitystä vastaan tai korealaista. Jos maassa on enemmän diplomi insinöörejä kuin Suomessa asukkaita ja bkt satakertainen. Tilanne on aika toivoton. Edes Euroopan suurteollisuus ei enää pärjää aasialaisille.
Jo muinaiset roomalaiset sanoivat tunne itsesi. Olisi vihdoin aika lopettaa haaveet talouskasvusta. Sitä ei enää Suomeen tule.
Jos vielä tuon jatkoksi vedyn hyödyntämisessä päästään kärkikahinoihin maiden välisessä kilpajuoksussa niin erinomaista.
Suomen korkea koulutustaso ja vakaat olot on siinä eduksi. Kunhan omaa rohkeutta investointeihin riittää ja saadaan ulkomaalaisia osaajia vielä lisäksi houkuteltua. Tuossa viimeisesä on riski, näinä poliittisesti pimeinä aikoina. Lähinnä kepuli-natsit.
Mitähän se varsinkaan tuurivoima pyhittää. Laitteet ulkomaisista osista ulkomaisten rakentamia ja yhtiöt kohta kaikki ulkomaisessa omistuksessa. Siirtomaat eivät ole koskaan rikastuneet. Suomesta on tulossa pohjolan Kongo.
Hieman outoa on nostokoukun filosofia kun vertaa Suomea Kongoon. Myönnetään että tuulivoimalat ostetaan ulkomailta niin kuin monet muutkin hyödykkeet kuten autot. Aika moni Suomessa ajaa ulkomaalaisella autolla ja tekee sillä myös ihan hyvän ansion. Tuulivoimayhtiöt on kyllä ulkomaisia ja osa voitoista virtaa sinne. Mutta miten tämä on eri vaikka verrataan metsäyhtiöiden tai vaikka mihin tahansa pörssiyhtiöön. Osakkeet on ostettavissa ja myytävissä kenelle tahansa misdä päin maailmaa asuukin. Toisaalta tuulivoimaa ei voi mitenkään verrata malmin kaivaukseen Kongossa. Sinne malmit eivät palaa koskaan mutta tuulee tai aurinko paistaa myös jatkossakin. Tuuli ja aurinko ei vähennä maan pysyviä luonnonvaroja.
Tuleehan niistä joka vuosi kiinteistö vero ja vuokrarahat. Samoin muuta työtä talvella teitten auraus ja voimaloiden kunnostus /tarkastus. Esimerkkinä pyhäntä verot minimissä rakentaa jatkuvasti lisää kouluja ja muita yhteistä tilaa.
Niimpä. Sekä jos ne vielä joskus tuo jotain vihreää liiketoimintaa kuten vetytaloutta tms. Niin onhan se aika iso asia. Eihän välttämättä mylly tai paneli tuo sitä työllisyyttä mutta ne seurannaisvaikutukset on sitten jo jotain. Kyllähän tämä maailma menee kokoajan puhtaamman energian suuntaan melkoista vauhtia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään