Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jätkän horinat senkun pahene päivä päivältä. Kyllä pitää aika umpiluuta pää olla jos ei nyt suuntaa liikenteesä näe. Sisäistä sokeutta silmänkantamattomiin. Sähköautoilun sarka on täysin alkumetreillään ja kehityskaari vuoteen 2040 mennessä on huikea. Voi olla että sitä sähköä ei välttämättä silloin piuhoilla tepselistä ladata mutta sähkömoottori silloin autoa vie. Todennäköisesti sisäisellä pienellä vetyturbiinilla tahi ainakin sähkölatausalustoja silloin jo käytetään yleisesti. ”oikeat” jätkän kiesit on silloin paalattu viimeistä myöten ja museot ovat muutamia harvoja polttomoottoriauton tyyyssijoja. Ehkä joskus kesällä museoautojen kulkue ympäri kylän.
Vuoteen 2040 on 21 vuotta. Aika moni meistä on jo itse silloin ”paalissa” tai hoitokodissa lukkojen takana rollan kanssa autoilemassa. Nuorempi polvi pähkäilee, mitä vaarin tai mummon kiesille tehtäisiin.
Sähkön avulla julkinen liikenne on hyvä saada haltuun. Junathan pelaa jo nyt , myös raitiovaunut, kun suunnitellaan reitti sopivaksi. Pikkuautoilla se onnistuu myös, kun pysytään latauspisteiden lähistöllä taajamien keskuksissa. Akkujen kehittämisessä on suurin este maantiellä liikkuvien pikkuautojen sähkösitäminen.
Suomessa hyvässä lykyssä saadaan ainakin polttomoottorilla käyville koneilla biopolttoainetta luonnosta. Maailman isoissa kaupungeissa ja muutenkin tiheässä asutuissa paikoissa on suurimman ilman sastumisen ongelmat.
Hollannissa autojen co2-päästöt lähteneet nousuun , kun hybridit on yleistyneet. Autot on painavampia kuin yksimoottoriset eikä sähköllä ajeta, kun on helpompaa ja kätevämpää ajella polttomoottorin avustuksella. Kulutus lisääntyy kun ollaan oikein ekologisia ja hankitaan hybridiautoja.
Hybridit eivät ole kuin välivaiheen autoja joten sen nyt tekemä kusetusmahdollisuus on pian pois aikakirjoista. Kyllä ihminen juuri noin typerä otus on. Mutta onhan tuo hyvin tyhmää omankin talouden suhteen jos ei sähköllä lyhyttä siirtymää aja. Kyllä pitää silloin olla joku ruuvi omassakin paketissa löysässä. Nuo hybriditkin pitäisi varustaa selvästi alitehoisilla polttomoottoreilla jolloin paino saataisiin pysymään siedettävänä ja ajohalut vähempänä. Joku Mitsun älyttömyys on kyllä vertaansa vailla.
Sähköautot voi yleistyä jos ne kulkee kiskoilla kuin junat ilman akkuja.
Nykyisillä tiedoissa olevilla akkutekniikoilla käytännöllisen akkuauton hinta nousee niin korkeaksi että ei ole ostajia.
Kaasun käyttö on bensan ja dieselin lisäksi järkevää. Myös nestekaasu palaa hyvin ja puhtaasti kuten ulkomailla on ajettu kauan.
En oikein suomen poliitikoihin ja politiikkaan usko pätkääkään. Polttoaineiden massiivinen lisävero normaalin katteellisen markkinahinnan päällä ja kaasun kielto 70-80 luvulla kertoo paljon tästä maasta.
Suomessakin uusien autojen päästöt ovat nousussa. Syynä on katumaasturien markkinaosuuden kasvu ja dieselin suosion lasku. Mutta kun vanhan normin mukaan täällä keskiarvo on 118 g/km, paljonko se on verottomassa Ruotsissa?
Miten Vihreät aikovat sovittaa sähköautojen suosimisen ja kaivostoiminnan vastustamisen Suomessa? Suomi voi maaperänsä metallivarojen ansiosta kuulua sähkoautobuumin voittajiin. Tärkeitä akkumetalleja ovat koboltti, litium, nikkeli ja kupari. Kaivosyhtiö Terrafame tuottaa jo nikkeliä ja suunnittelee myös koboltin tuotantoa. Saksalainen Basf on ilmoittanut, että se investoi suureen akkumateriaalitehtaaseen Harjavallassa. Näiden lisäksi Bolidenilla on nikkeli- ja kuparikaivokset Sodankylässä ja Polvijärvellä. Suunnitteluasteella on useita hankkeita lisää. Suomi tavoittelee suurten akkukennotehtaiden lisäksi komponenttien valmistajia. Kilpailu näiden saamiseksi on kovaa, sillä tilaisuutensa on huomannut moni muukin maa. Tähän on havahduttu myös Brysselissä, jossa EU valmistelee valtionapusääntöjen höllentämistä akkuteollisuudessa. Saksa on jo lupaillut alalle suuria valtion tukia, mikä asettaisi muut EU-maat vaikeaan kilpailutilanteeseen.
Kaivoslaki kaipaa uudistamista. Jos se saadaan parempaan kuosiin ja yksittäisten hankkeiden ympäristövaatimukset ja seuranta kuntoon, sitten ovat tervetulleita.
Tänään klo 21 A-Studiossa autoasiaa ja heti perään ”Suomi on metsäläinen”.
”Suomi on metsäläinen” on piristävä poikkeus Ylen tarjoamien metsäohjelmien joukossa. Yli 40 vuoden ajan on keskitytty lähinnä epäkohtiin ja arvosteltu suomalaista metsänhoitoa milloin mistäkin, ja useimmiten vailla perusteita. Ensimmäisen kerran sanotaan, että Suomi ei olisi tämän tasoinen maa, jos meillä ei olisi ollut metsäteollisuutta ja metsiään hoitavia metsänomistajia. Meinasin ihan oikeasti pudota penkiltä, kun kuulin tämän Suomen TV:stä! Ainakin britit, ranskalaiset, portugalilaiset ja virolaiset kertovat ylpeinä omien maidensa alkutuottajista. Näin vanhaksi piti elää, että kuulin omassa maassani omasta alastani jotain myönteistä. Tähän asti myönteiset kannanotot suomalaisesta metsätaloudesta olen kuullut vain ulkomailla. Todennäköisesti lähiaikoina tätä ohjelmaa vastaan alkaa ympäristöjärjestöjen vastavyörytys.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään