Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Se muuten ratkesi liittoutuneiden massiiviseen tukeen Venäjälle.
Länsiliittoutuneiden sotilaallinen tuki Venäjälle oli 3-5 % prosenttia koko kulutuksesta, iso määrä toki sekin. Kuitenkin myös länsitutkijat vielä muutama vuosikymmen sitten olivat yhtä mieltä siitä, ettei tuki ratkaissut sodan lopputulosta, lyhensi sitä kyllä.
Karttaa katsomalla ymmärttää kyllä, ettei saksalla vasalleineen ollut mitään mahdollisuutta sen aikaisella kalustolla voittaa Venäjää. Eivät pystyneet huoltamaan Staligradia, niin miten Uralin taakse, selustan kuhistessa partisaaneja.
Jatketaan vielä WW ll, länsi vetkutteli maihinnousua mannereurooppaan 3 vuotta, joista vähintään 2 viimeistä aivan tarkoituksella. 1940 kesällä häädettiin kanaalin taakse, eikä varmaan lähimmän vuoden aikana ollut mahdollisuutta maihinnousuun, loput harkittua vetkuttelua.
Oletko huomioinut myös tähän Normandian vaikutuksen ja liittoutuneiden vaikutuksen muilla rintamilla. Nehän kaikki vaikuttivat saksalaisten toimintaan ja resursseihin Venäjällä.
Tottahan lännessä vallatut alueet resursseja vaati nekin, vaikka 4:jään vuoteen ei sotatoimia ollut. Itärintamalle joutumistahan lännessä ollet sakut pelkäsi, siellä kun saattoi noutaja. Kyllä Hitleri Normandian aikoihin oli jo sotansa hävinnyt.
Oli joo. Mutta hyvinhän ne kuitenkin keskitti resursseja sinne rannikolle. Tosin hieman väärään kohtaan mutta kuitenkin. Näinköhän olisi onnistunut maihinnousu jos olisivat saksalaiset arvanneet oikean kohdan.
Eversti Paasosen analyysi voidaan tiivistää muutamaan pääkohtaan.
– Lokakuussa 1943 Saksan rintamalinja oli pituudeltaan 2 000 kilometriä ja vuoden 1944 helmikuussa 3 200 kilometriä. Saksalaiset joukot
ovat uupuneita eikä reservejä tosiasiallisesti ole.
– Saksan voimat eivät enää riitä operatiivisen painopisteen muodostamiseen ja ne uhkaavat käydä riittämättömiksi defensiiviinkin, jollei
rintamia voida lyhentää.
– Defensiivissä Saksa saattaa kuitenkin pystyä menestykselliseen
taisteluun vielä pitkään.
Paasonen toteaakin, että Saksan voimat kulminoituvat syyskesällä
1944. Läde: The Association for Military History in Finland
and the Military Museum of Finland
Vai oliko että ei niinkään liittoutuneet tukeneet vaan suoraan jenkit toimitti toisessa maailnansodassa Neuvostoliittoon sotakalustoa. Sen takia tuo liittoutuneiden osuus noin pieni.
Aika loppuun kaluttu aihe alkaa toinen maaimansota olla. Uutta kiinnostavaa kirjallisuuttakin tulee nykyään vähän kun aikalaiset alkaa olla vehreämmillä niityillä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään