Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Suomessa on paljon eläköityviä mamuja. Näin estetään maastamuutto takaisin kotimaahan ja tehdään suomeen tuleville mamuille ”ei niin houkuttelevaa” maata. Suomalaiset kansaneläkeläiset ovat vain sijaiskärsijöitä. Tosin ruotsi teki saman muutoksen jo paljon aikaisemmin.
Ilmeisesti Venäjältä ei lopu ainakaan ammukset. Kommentti HS:
”<span class=”break-words”>Euroopan Nato-maiden yhteenlaskettu bkt on noin 15,5 biljoonaa euroa. Tästä kolme prosenttia (mitä ei siis olla nyt lähelläkään) olisi 465 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön korotus tarkoittaa 155 miljardia euroa vuodessa.</span>
<span class=”break-words”>Venäjän asevoimien budjetti tänä vuonna on noin 125 miljardia euroa. Se kasvatti budjettiaan 30 prosenttia viime vuodesta ja tänä vuonna sen budjetti on noin 6,2 prosenttia maan bkt:sta.</span>
<span class=”break-words”>Venäjän ja länsimaiden budjettia ei voida kuitenkaan täysin suoraan verrata keskenään, koska Venäjä suunnittelee ja valmistaa aseensa itse sekä maksaa ne ruplissa. Länsimainen yksityissektorivetoinen asetuotanto on moninkertaisesti kalliimpaa kuin Venäjän vastaava tuotanto.</span>
<span class=”break-words”>Venäjä myös suuntaa yli 60 prosenttia budjetistaan asetuotantoon, mikä on ihan eri luokkaa kuin Nato-maissa, joissa luku on parhaimmillaankin vain noin 30 prosenttia.</span>
<span class=”break-words”>EU:ssa ja USA:ssa ase- ja kalustotuotannon kustannukset ovat moninkertaisia Venäjän maksamiin summiin. Lukumäärissä taas emme ole edes lähellä. Vaikka läntisten asejärjestelmien laatu olisikin parempaa, ei volyymit riittäisi täysimittaiseen sotaan.</span>
<span class=”break-words”>Vuonna 2023 Venäjän arvioitiin tuottavan noin 3,5 miljoonaa tykistönammusta vuodessa, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteenlaskettuun vuosituotantoon.</span>
<span class=”break-words”>Tammikuussa 2024 puolestaan raportoitiin, että Venäjän tykistöammusten tuotanto on kasvanut 17,5-kertaiseksi, tankkien 5,6-kertaiseksi, jalkaväen taisteluajoneuvojen 3,6-kertaiseksi, panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen 3,5-kertaiseksi ja droonien 16,5-kertaiseksi helmikuusta 2022 lähtien. 3,5 miljoonaa ihmistä työskentelee nyt Venäjälla aseteollisuuden parissa.</span>
<span class=”break-words”>EU:n Nato-maat eivät siis edes paperilla ole niin ylivoimaisia kuin uskotellaan. Ei länsi pysty mitenkään vastaamaan Venäjän tuotantoon lukumäärissä, ellei oikeasti siirryttä samaan tapaan sotateollisuuteen, mihin ei kellään lännessä ole todellista halukkuutta ja varaa. Ukraina kun ei lopulta ole niin tärkeä.”</span>
Arvopohjainen realismi on varmaan hyvä lähtökohta, mutta en allekirjoita kaikkea minkä jaan. Saatan jakaa, koska ajattelen että tieto on tärkeä. Ainoastaan oman tekstini yleensä allekirjoitan sillä hetkellä kun kirjoitan, mutta kuten IKEA sanoo: on ok muuttaa mielensä!
Ukrainan sodassa ei ole rintamat muuttuneet juurikaan viimeisen 1,5-2 vuoden aikana ja ihmishenkiä on menetetty satoja tuhansia. Eli kannattaisiko nyt juntata raja siihen mihin Venäjä sen haluaa, ja lisäksi luvata Ukrainan liittoutumattomuus: ei Natoa juuri nyt. Ukrainalle vastaavasti turvatakuut ja nopea EU-jäsenyys, heti kun ehdot täyttyvät.
Maa-alueita ehtii palauttaa myöhemmin: hyvä tilaisuus voi syntyä kun Putesta aika jättää. Ehtii myös Natoon, kun on rakennettu uudelleen oma puolustus. Mutta Ukrainassa taitaa olla voimassa laki, että Puten kanssa ei neuvotella, se pitäisi ensin kumota? Demilitarisointia Venäjä vaatii myös, ja siihenhän Ukraina ei voi suostua.
mettämiäs taitaa olla niin nuori, että ei muista Neuvostoliiton hajoamisen hetkeä jossa Baltia itsenäistyi.
Tässä pieni provo. En jaa tätäkään ajatusta. Sen sijaan mielelläni näkisin turkistarhauksen hallitun alasajon – sen sijaan että valmistellaan pientä asetuksen muutosta. Tukirahaa olisi luopujille jaettavaksi, esimerkiksi koronaelpymislainavaroja, joita uhkaa jäädä runsaasti jakamatta.
”Nyt kun hallitus vaatii leikkauksia kaikesta, niin Maa- ja metsätalousministeriön voisi muuttaa automaattiseksi leimasinkoneeksi: laitteen toisesta päästä syötetään sisään hakemukset luonnon tuhoamiseen, eläinteen rääkkäämiseen, ilvesten tappamiseen ja aarnimetsien hakkaamiseen maan tasalle, ja koneessa on sisällä automaattinen mekaniikka joka lyö hyväksyvän leiman kaikkiin hakemuksiin. Tulos olisi siis täsmälleen sama kuin nyt mutta säästäisimme valtavasti ministeriön toimintakuluissa.”
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään