Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jees: ”Jenkkien polttomoottoriautoja nyt sitten ostamaan kun meitän sieltä muiden EU-maiden tavoin pitäisi lisätä autojen-kin ostoa. Laadukkaita ja pitkäikäisiä autoja sieltä kyllä saa.”
Samoin monia laadultaan kelvottomia. Henkilöautot ovat pääsääntöisesti olleet luotettavuustilastojen häntäpäässä, Chrysler Voyager, Dodge Caliber jne. Teslan puslat jatkavat perinnettä.
Miksi pitäisi lisätä amerikkalaisten ostoa, eikä eurooppalaisten?
Suomi teki nato/usa huumassaan ja kiihkossaan suuren karhunpalveluksen Euroopan puolustukselle ostamalla amerikkalaisia hävittäjiä. Eurooppalaisen vaihtoehdon hankinta olisi tukenut Euroopan omaa asekehitystä ja puolustuksen kehittämistä. Koskaan ei tiedä onko USA pitkään natossa ja millaisia resitenttejä sinne tulee. Tosin natoon liittyminen oli muutenkin suuri ja kallis virhe.
Valheella on tunnetusti lyhyet jäljet, joten eipä siitä silloin mitään seuraa. Oletteko yleensä miettineet, miksi metsäisille valtioille kuten Suomelle nämä Lulucf-laskennat tehtiin sellaisiksi kuin ne tehtiin, eli totuuden vastaisiksi? No, eihän muuten Saksalla, Hollannilla, Belgialla, ja monella muulla maalla olisi mitään mahdollista päästä lähellekään edes vertailukelpoista tasoa.
Sähköketjun maahanmuuttoa yritän kääntää tänne: koronabuumi kesti vuoden 2020, mutta loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin.
”Maan sisäinen muuttoliike ja väestön kasvu on pitkään keskittynyt kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion alueelle. Koronan aikana maan sisäinen muuttoliike koki kuitenkin muutoksen. Suurien kaupunkien väestön kasvu hiipui voimakkaasti, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden väestön kehitys oli aiempaa positiivisempaa. Koronan jälkeen tilanne näyttää kuitenkin palautuneen ennalleen.
Kun väestön kehitystä tarkastelee kaupunki-maaseutu-luokituksella, voidaan havaita, että ainoastaan sisemmän kaupunkiseudun väestön kasvu romahti koronan aikana (Kuvio 1). Kasvu on kuitenkin palautunut hyvin nopeasti koronan jälkeen. Koronan aikana maaseutumaisilla alueilla väestön supistuminen väheni huomattavasti, mutta koronan jälkeen väestön supistuminen on palautunut koronaa edeltäneelle tasolle.
Kuviosta voidaan myös havaita niin kutsutun Nurmijärvi-ilmiön hiipuminen. Vuoden 2004 jälkeen sisemmän kaupunkiseudun väestön kasvu on kiihtynyt huomattavasti, kun taas muilla kaupunkialueilla väestön kasvu on hiipunut. Kotitalouksien koon pieneneminen ja asumispreferenssien muutokset ovat lisänneet asumisen kysyntää lähellä kaupunkien keskusta-alueita.”
Miksi et sano yksinkertaisesti, että Suomessa väestö keskittyy takaisin niille alueille, joista se lähti laajenemaan. Koko maan asuttuna pitäminen on täyttä huuhaata ja tarpeetonta.
Eihän se Kalle minua kuitenkaan uskoisi joten vetoan tilastoihin. Jotka ovat Kallen mielestä kylläkin vääristellyt. Itse en usko että suurperheet muuttavat suuressa määrin maalle, kun siellä ei ole palveluja eikä työtä. Jonkin verran asukkaita olisi hyvä olla infran ylläpitämiseksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään