Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Taitaa olla ekonomistitkin hiukan erimielisiä siitä millaiset vaikutukset budjetin muutoksilla työllisyyteen ja kansantalouteen on – siis myös yksityinen puoli mukaan laskien. Siihen vaikuttaa niin moni muukin tekijä julkisen puolen muutosten kanssa samaan aikaan.
Yhteiskunta metsän tavoin: Tehokkuus ja monimuotoisuus tasapainoon hyvinvoinnin kanssa.
Metsänhoidossa tehokkaat menetelmät tuottavat tulosta, mutta monimuotoisuus takaa pitkän aikavälin kestävyyden.
Samaa mallia voisi soveltaa yhteiskuntaan: tuottavimmat alat, kuten teknologiasektori, saisivat kasvun edellyttämät resurssit, kunnes niiden tuotot mahdollistaisivat laajemman hyvinvoinnin.
Nyt on käynnissä sama huutokauppa vero helpotuksista kuin oli eduskuntavaalien aikaan, miten kävi? Kaikki lupaukset, mitkä hallituspuolueet tekivät, petettiin.
Rahaa on nyt taas siunaantunut ihan jaettavaksi asti. Odotettavissa vieläkin isompi mahalasku hallitukselta. Selitystä vain pukkaa. Mistään ei ole otettu opiksi.
Suomessa on ylihintainen ja täysin tuettu maatalous, kenenkään taloustieto ei riitä sen purkamiseen. Helppoa rahaa olisi jaettavaksi uudelleen, ennen kaikkea johonkin tuottavaan.
Suomessa on ylihintainen ja täysin valtion ylläpitämä kuntatalous. Mieluummin pidetään jopa alle 5000 asukkaan kunnissa kunnanjohdosta kiinni kuin terveydenhuoltopalveluista.
Vain itsehallinto on pysyvää. Ei ole hullumpaa kuin nykyiset pienet hyvinvointialueet, niiden tuloksista näkee jo nyt mitkä ovat elinkelpoisia ja mitkä pitäisi lakkauttaa. Luuserit ovat kaikki miinuksella. Miksi tuota rakennetta ylläpidetään, kun toiminnot on jo käytännössä yhdistetty yliopisto sairaaloihin. Itsenäiset hankinnat ei ole enää mahdollisia pienillä alueilla. Ne tulevat katoamaan lähivuosina. Jälkeen pidettiin yhdet ihmisten huijausvaalit, ei äänestämällä synny rahoituspohjaa.
Paavikin kuoli lähes välittömästi kun oli tavannut Yhdysvaltojen ulkoministerin. Todella myrkyllinen mies.
Kansanparannus ei tule pelkästään lääkkeistä tai terveyskeskuksista. Jääkiekon hurmos, teatterin sykähdyttävät tunteet ja musiikin riemukas syke voivat olla yhtä tärkeitä hyvinvoinnille kuin ruoka pöydässä. Kun ruumiin perustarpeet on tyydytetty, taide, urheilu ja yhteisöllisyys parantavat mieltä – ja terve mieli kantaa terveen kehon ja älyn hoitaa vanhuuden.
Roomalaiset tiesivät sen: leipää ja sirkushuveja piti riittää. Nyt tiede vahvistaa, että kulttuurin ja liikunnan ilo ei ole vain viihdettä, vaan metsäkin on osa kansanterveyttä. Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista, mutta ilman jääkiekkokaukaloiden yhteisöllisyyttä ja kansallisteatterin kertojaa se olisi köyhempi paikka – myös terveyden kannalta. Ilman iloa ja yhdessäoloa jää vain tyhjä maha ja tylsistynyt mieli.
Nyt, kun leikkaukset uhkaavat julkisia palveluita, on syytä muistuttaa: Velkarahat pelastivat Suomen, mutta niiden hinta jakautuu epätasaisesti.
Missä ne rahat ovat ? Valtiontaloutta pitää tasapainottaa – mutta ei vain leikkaamalla, vaan ohjaamalla talouskasvua ja verotusta niin, että hyötyjät osallistuvat myös korvausten maksamiseen. Koska velka ei ollut vain hätäapua – se oli myös sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Nyt on aika varmistaa, että sen tuotto toimii ja jakautuu reilusti.
Osakeannit ovat osa sitä. UPM, Stora Enso, Metsä Group hyötyi energiatukiaisista ja investointiavustuksista uusiutuvan energian kehittämiseen. Osa rahoista meni kannattaville yrityksille (esim. metsäjätit tekivät ennätysvoittoja).
Pieniyritykset jäivät usein jälkeen, koska tukihakemukset olivat monimutkaisia.
Taiteen ylistys meni Perkolta vähän yli. Nälissään ei ihminen jaksa nauttia mistään. Ei se, että joku hankaa hevosenjouhikimpulla rautalankoja, vie nälkää. Eikä se, että joku kirkuu lavalla äänellä, josta ei saa sanaakaan selvää. Eikä niistä huveista nälkäiset pääse edes nauttimaan, kalliita ovat ne nautinnot. Ja nälkäisiä on suomalaisissakin entistä enemmän. Jos jäähallissa ei olisi kaljatarjoilua, autioita olisivat penkit.
Urheilun ja kulttuurin valtiontuet pois. Ei harrastuksia tarvi verovaroista tukea. Ja markkinatalous huolehtii että urheilun ja kultturin ammattilaiset saaavat elantonsa myymällä tuotteensa vapailla markkinoilla.
Raahessa on näköjään muitakin menestyviä miljoonamiehiä kuin Tolopainen:
Iltalehti selvitti Suomen suurimmat maataloustukien saajat. Raahelaisen Saulin maatila keskittyy naudanlihan tuottamiseen. Viime vuonna tila sai yli miljoona euroa maataloustukea.
Jospa nälkä olis siedettävämpi kun on ”viulut viinit laulut ja naiset” . On sitä terveyden paastoakin jolla voisi ylipainoinen kansa het’ hoitaa ison osan yhteiskunnan kuluista! Aliravitsemus on maailman suurimpia ongelmia mutta olut on siihen huono ratkaisu!
Vepsäläiset ja suomalaiset jakavat osin yhteisen historian ja luontoympäristön, heidän hyvinvointieronsa paljastavat, kuinka erilaiset yhteiskuntarakenteet ja resurssien käyttö vaikuttavat kansojen elämään. Kun Suomen puolella monimuotoisuus ja kestävä kehitys ovat tukeneet vaurautta, Vepsäläisten perinteet ja mahdollisuudet ovat jääneet alueellisen epätasa-arvon ja politiikan varjoon. Laatokka on enemmän kuin vesistö , raja – se on myös kertomus siitä, miten samankaltaiset kansat voivat kukoistaa tai kärsiä riippuen siitä, millaisen ”metsän” yhteiskunta heille kasvattaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään