Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
On toki ihan pohtimisen arvoinen asia tuo sähksyöppöjen sähkön kulutusmaksu ja supersyöppöjen sähköautojen latauksen järjestäminen.
Jos päädytään nopeaan pikalataukseen, niin kuinka iso onkaa sähkön tarve vaikkapa Teslan latailussa? Kun jokaisella on oma latauspiste kerrostalon parkissa, sanotaan vaikka 50:lle asukkaan autolle, niin ilmeisesti homma pitäisi tehdä niin, että parkkipaikalle tulisi omat virtakaapelit , joiden asennuksen, sulakemaksut ja latauspisteet maksaisi taloyhtiö. Jokaisella käyttäjällä olisi oma mittari, jonka mukaan kukin maksaisi oman kulutuksensa ja siirtomaksun + perusmaksun.
Kun käyttäjä muuttaa muualle, jää latauspiste taloyhtiölle, joka vuokraa sen eteenpäin.
Jesse ei ole kovin hyvin perillä, miten isommissa kaupungeissa autoja säilytetään, ja miten siellä uusia kerrostaloja rakennetaan. Ensinnäkin keskustojen vanhimmissa kerrostaloissa ei omia autopaikkoja ole välttämättä juuri lainkaan. Autot on säilytettävä kadun varressa, josta kaupunki saattaa vielä ystävällisesti veloittaa asukaspysäköinnistä, vaikka kadunvarsi olisi aina täynnä ja auton joutuu jättämään milloin minnekin. Lähiöissä yleensä vielä asukkaille autopaikkoja löytyy, mutta vieraspaikoissa on yleistynyt 4 tunnin aikarajoitus, ja yksityinen parkkifirma laittaa useammankin maksulapun tuulilasiin, jos jäät yöksi tai jopa viikonlopuksi kylään. Aivan viime aikoina on alkanut suuntaus täysin autopaikkatomiin uusiin kerrotaloihin. Eli tällaisen talon asukas joutuu etsimään ja ostamaan autopaikan jostain muualta. Isot pojat ovat haistaneet tässä bisneksen paikan. Sellainen sähkötön pelkkä parkkiruutu saattaa maksaa suuren maailman tyylin mukaisesti useita kymmeniä tuhansia euroja.
Puunhalaaja, noin varmasti voi yhtiökokous toimiakkin mutta jos asukas haluaa oikeutta silloin alkaa yhtiökokouksen päätökset rapisemaan roskistasolle.
Selventävä kysymys: Onko olemassa lakia jonka perusteella asukas voi vaatia taloyhtiötä tekemään tuollaisen investoinnin? Minun käsitykseni mukaan sellaista lakia ei ole vielä voimassa, mutta voin toki olla väärässä.
Tulee ensin suosituksia, sitten velvoitetaan muuttamaan yhtiöjärjestystä.
Tuo on toki täysin mahdollista, ehkä jopa todennäköistä? Mutta tämä on hyvin hidas prosessi, taloyhtiöt saavat halutessaan vielä hyvän tovin katsella hommaa ihan rauhassa. Voihan toki olla, että monessa talossa on jo nyt enemmistö investoinnin kannalla, onhan noita tolppia asenneltu.
Keskeistä tässä on kuitenkin se, että yksittäinen osakas ei tällä hetkellä voi tuollaisia vaatimuksia esittää. Tai voi, mutta ne voi ignoorata. Enemmistö päättää, yksilö jupisee. Meillä tietyt yksilöt jupisevat toisaalta siitä, että enemmistö ei halua korottaa rakennusta/tehdä hissejä, ja toisaalta jotakuta jurppii se, että yhtiö kunnostaa alkuperäisiä kylppäreitä yhtiön varoilla. Enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että on halvempaa korjata ennakolta kuin antaa laueta.
Jos en väärin muista, niin jossain tapauksessa olisi osakkaalle todettu, että tehkööt latauspaikkansa omalla kustannuksellaan, kunhan on myös valmis sen purkamaan kun ei enää tarvitse.
Jos kerrostalossa sattuisi asumaan vaikka 100 sähköauton omistajaa heistä ilman latauspaikaa jää n.90 yksinkertaisesti siitä syystä, että kaapeleita ja keskuksia ei voi mitoittaa satojen kw tehoille, kun liittymän jännite on vain 380v. Koko sähkönsyöttöjärjestelmä menee tulevaisuudessa uusiksi, jos kerrostaloihin pitää rakentaa suuria määriä sähköautojen latauspisteita, sanoisin jotta mahoton paikka, ei tuosta sähköautofilosofiasta taida tulla mitään koskaan. Näin omakotiasujana tuo on helppo nakki keskukseen 50A pääsulake ja autotallissa onkin valmiina kolmevaihepistoke, jotta ei muuta kuin latailee, sitten 20v kuluttua.
Tolopan sähköoppi fiiraa pahasti. Kyllä kaikki sata saavat latausasemaan virtaa ja se vielä riittääkin mutta ihan mihinkään pikalatauksen tehoihin ei tietenkään ylletä. Mutta eihän asuttaessa pikalatausta tarvitakkaan. Siellä yleensä parkissa ollaan vähintään yö ja sinä aikana jopa nykyisilläkin pysyy jo aika hyvin ajokuntoisessa kalustossa. Mutta latausasemia ilman muuta ja nuo nyt ovat omaa typeryyttään jos talossa ei autoja ole alunalkaenkaan huomioitu asukkaille. Yleensä kyllä, ja ne tilat ovat alakerran parkkihalleja. Niihin erittäin kätevää tehdä latauspaikkoja. Kyllä Puuki puheet ympäristöystävällisyydestä pitävät paikkaansa jos hiukankin seuraat tiedonvälitystä. Tämä tulee muutaman vuoden auton elinkaaressa jo mukaan ja lähes aina on fossiiliset polttoaineet koko auton elinkaaressa huonompia ympäristölleen. Ehkä näillä palstoilla asiaa ajatellaan liikaa omasta haja-asutusalueen mittakaavasta mutta iso osa kansaa asuu kaupunkien välittömässä läheisyydessä ja siirtymämatkat ovat todella parhaasta päästä sähköautoiluun. Onhan tuo välistä aika kornia lueskella kun haastatellaan puutavara-auton tai metsäkoneen kuljettajia miten sähkö sopii heidän kalustolleen. Tällähän sitä asennevammaa aikaansaadaan. Kun mennään äärilaidalle hakemaan vastakaikua asennevammaan.
Kasvaneista myyntimääristään huolimatta ladattavat hybridit eivät käytännössä ole osoittautuneet kovinkaan järkeväksi ratkaisuksi. Syy on latausongelmissa sekä auton käyttäjien viitseliäisyydessä. Tämä on havaittu yleisesti Euroopassa, ei vain täällä Suomessa. Osa ihmistä ei ole tähänkään asti viitsinyt laittaa autoa lämmitykseen, ja sama tyyli jatkuu nyt lataukseen laiton lanssa. Ajetaan koko ajan vain polttoaineella, koska se on vaivattomampaa. Useampi maa on tämän takia jo lopettanut ladattavien hybridien tuen.
Niin mitä tiedonvälitystä pitäisi seurata ? Jos jossain on kopioitu ”uutinen” sähköautoilun vähäpäästöisyydestä, puuttuu yleensä lähde ja ainakin käyvät perustelut aiheesta.
Paikallista vaikutusta päästöihin toki on, jos jossakin H;gin keskustassa ajetaan vain sähköllä. Sama vaikutus tosin olisi esim. biokaasuautoilla . Mutta yleensä vedotaan pienempiin kokonaispäästöihin ja ajamisen edullisuuteen. Ne perustelut ei pidä oikein paikkaansa. Se ei ole mikään asennevamma, jos haluaa selkeät perustelut jollekin väittämälle/mainokselle. Voi olla että putkiliikkeessä asia nähdään asennevammana jos asiakas ei esim. usko heti kaikkea mitä myyjä sattuu kertomaan .
Sähköauton korkea hankintahinta (tilpehööreineen), nopea arvon alenema, akkujen valmistuksen aiheuttamat päästöt ja sähkön tuotannon lisäpäästöt. Siinä on pääosin ne huonot puolet, jotka tekee jonkin muun vaihtoehdon (=biokaasu, biopolttoaineet) paremmaksi .
Jesse on tehnyt täällä itsensä tunnetuksi rengasnuukailijana, joka ei ala uusia kumeja auton alle vaihtamaan, ennen kuin on aivan viimeinen pakko. Tälläiselle henkilölle sähköauto on huonoin mahdollinen valinta. Jos tähän asti kumit ovat riittäneet 2-3 kesän ajoon, sähköautolla ei pääse kuin 1-2 kesää. Minuahan Jesse ei tietenkään voi uskoa, mutta ainahan voi kysyä niiltä, jotka sähköautoilla ajavat tai niihin renkaita vaihtavat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään