Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Koulutuksesta vielä, ite käyny ” kiertokoulua” ja vähän muuta, mutta lapsoseni yliopistoissa ja he manaavat sitä samaa mikä on peruskouluissa että opiskelijamäärää kasvatetaan rimaa pudottaen jolloin työllistyminen suurimmalla osalla vaikeutuu ja osalla tutkinnoista lähinnä harrastearvo. Ja esim amk inssit taisivat ehdottaa että heidänkin tutkintotittelinsä pitäisi nostaa Di ksi, kuten jossain alikehittyneissä maissa :). Kuuluisin näistä taitaa olla Tere Sammallahti joka opiskellut suomen amk tasoisen inssitutkinnon usassa, mutta käyttää arvoa diplomi-insinööri.
Ennen teknillisen koulun hyväksytty suorittaminen takasi ns. vihreän oksan, jos ei muualla, niin julkisella puolella. Samoin muutama tuttu eteni kauppakoulupohjalla merkittäviin asemiin liike-elämässä.
Omana kansakouluaikana luokissa oli 25 – 30 oppilasta, tämä oli ennen ns. suuria ikäluokkia, lieneekö peruskouluissa nykyisin puoltakaan.
80-luvulla metsänhoitajat olivat merkittävillä paikoilla yhteiskunnallisesti. Metsänhoitajan koulutuksella pääsi pankki- ja vakuutusalalle metsäalan lisäksi. Suurin osa metsäteollisuuden johtajista oli varmaan metsänhoitajia ja sitten alkoi muiden marssi metsäteollisuuden johtotehtäviin ja alan alamäki ”tehostamisineen” ja typerät päätökset tuotannon yksipuolistamiseksi. Menetettiin kymmenien vuosien kehitystyö puupohjaisen biotuoteteollisuuden eteen.
70-luvulla en muista kertaakaan, että olisi ollut alle 30 oppilasta luokalla. Eikä ollut kuriongelmia, kun pohjat oli saatu kotona ja persoonalliset opettajat hoitivat loput. Nykyisin nuo opettajat varmaan pääsisivät iltalehtien sivuille. Meistä tuli mitä tuli, mutta omillamme ollaan selvitty.
Argentiinassa on maan oikeistolainen presidentti Javier Milei laittanut maan talouden kuntoon. Suomalainen media, joka on läpeensä punavihreä, on visusti vaiennut tästä, samoin kuin siitä kun Venezuelassa maan sosialistipresidentti on sysännnyt maansa katastrofaaliseen tilaan, huolimatta siitä että Venezuelassa on MAAILMAN SUURIMMAT RAAKAÖLJYVARANNOT.
Sosialismi on sairaus, ja vaikka Orpon halllitusta pidetään oikeistolaisena, on sekin käytännössä sosialistinen.
Sosialismi ja punavihreys sairastuttaa ja saastuttaa kaiken, mihin se koskee.
Siksipä maamme punikkivihreä media vaikenee Argentiinan tilanteesta, koska sosialisteille se on noloa, kun oikeistolaisella politiikalla laitetaan maan talous kuntoon. Orpon ja Purran pitäisi matkustaa talousopintomatkalle argentiinaan.
Ja vasemmistopuolueiden puheenjohtajien pitäisi matkustaa Venezuelaan katsomaan miten potentiaalisesti rikas maa pilataan sosialismilla.
Suomi voisi tehdä Argentiinan tavoin konkurssin. Se olisi uusi alku.
Sanovat että verohelpotuksilla saadaan lääkärit tekemään viikossa viides työpäivä. Itse otaksun, että verohelpotuksilla voidaan viettää ylimäräisiä viikkoja Balilla surffaamassa.
Lääkäripulaan olisi ratkaisu ostaa suomalaisilla tutkintovaatimuksilla lääkärikoulutusta Kiinasta ja Intiasta. Kielen oppii koulutuksen aikana. Kortistossa tulee työhaluja tehdä viideskin päivä.
Rukopiikinkin mielipiteet on silkkaa sosialismia. Se, että palkasta pidätetään 50% tai enemmän veroja, on silkkaa omaisuuden ryöstöä. Ja se, mihin palkkarahansa käyttää, vaikka lomailuun Balilla, on yksityisasia, joka ei kuulu valtiolle tai kenellekkään muulle.
Sosialistista ajattelua ja asennetta on kaikki se, kun halutaan valtion puuttuvan yksityisen ihmisen elämään, rahan käyttöön, valintoihin tai omaisuuden käyttämiseen ja ylipäätänsä kaikkeen ihmisten elämään.
Jopa viralliset ravintosuosituksetkin on silkkaa sosialismia.
Puhumattakaan siitä kun valtio puuttuu ihmisten yksityisomaisuuteen kuulivan metsän käyttöön.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään