Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
On luonnollista että uraauurtavankin pitää alkaa kompensoida kilpailevan toiminnan mukaan hintoja. Jos ei niin tee on lyhyt tarina. Kyllä Teslat silti kauppansa tekevät.
Taitaa Teslojen myynti vähäksi aikaa mennä aika hiljaiseksi. Kyllä nuo on pahimpia rahanpolttovälineitä, mitä on keksitty. Ei noissa ole ei järjen hiventäkään. lähes tuhannen kilon akkua pitäisi alkaa kuskaamaan paikasta toiseen, ei tulisi mieleenkään.
Pysäköintipaikkojen pakkorakentaminen väistyy vähitellen. Sen tilalle tulee markkinaehtoinen pysäköinti, joka laskee asumisen hintaa.
”Tänään jokainen uudiskodin asukas maksaa pysäköintipaikoista, joita he eivät käytä tai edes halua. Jatkossa maksetaan siitä, mitä itse halutaan”, tiivistää Bonava Suomen toimitusjohtaja Juuso Hietanen.
Asuntosijoittaja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen sanoo, että autopaikkanormien kevennys on onnistunut esimerkki hintoja nostavan sääntelyn purkamisesta.
”Parhaita avauksia on Helsingin kaupungin ulostulo. Siinä selvitetään sitä, kuinka markkinoille annettaisiin enemmän tilaa autopaikkojen synnyssä”, Roininen kertoo.
Tähän saakka rakennuttajat ovat tehneet pysäköintipaikkoja kaupungin vaatimusten mukaan. Helsinki vaatii sataa asuntoneliötä kohden yhden parkkipaikan, jonka kustannus voi olla 40 000 euroa ja enemmänkin.
Tästä vain puolet maksaa ostaja, koska paikkoja tehdään liikaa. Käytännössä pääkaupunkiseutu on täynnä autopaikkoja, joiden loppukustannukset jakautuvat asuntoneliöille.
”Kun autopaikka tehdään markkinaehtoisesti, uuden asunnon kustannuksia voidaan laskea helposti 200 euroa neliöltä. Markkinaehtoinen pysäköinti on Helsingille iso poliittinen valinta”, Bonavan Hietanen sanoo.
Asuntoihin kytketyt lisätilatkin nostavat kustannuksia. Varastotiloista voi olla käytössä alle puolet, joten niitäkin pitäisi voida rakentaa kysyntäpohjaisesti.
”Olemme tutkineet, mitä asukkaat haluavat. He eivät kaipaa viranomaisten vaatimia pakollisia lisätiloja”, Hietanen kertoo.
Kauppalehti
Toivottavasti kunnat pitää mielessä sen, että parkkipaikkojen puute on kiinteistöjen oma valinta, eikä ala taipua parin vuoden kuluttua siihen huutoon, että parkkipaikkoja pitää saada kadulta, kun tontilla niitä ei ole. Sellaista tulonsiirtoa ei pidä ehdä.
Täällä pärjäilee kohtuullisen hyvin ilman autoakin. Kaikki nuoret eivät enää hanki edes ajokorttia. Yhteiskäyttöautot yleistyvät. Taksi on mennyt huonompaan: alalle on tullut villejä takseja, joiden kanssa joutuu neuvottelemaan hinnasta.
Kaupunkien keskustoihin kymmenillä, jopa sadoilla miljoonilla euroilla rakennetut maanalaiset toriparkit ovat olleet ensimmäinen vaihe siitä, että veronmaksajat rahoittavat yksityisiltä taloyhtiöiltä ja muilta kiinteistöiltä puuttuvat parkkipaikat.
Milloin nuo päästövähennykset aletaan ottaa tosissaan yhteiskunnan toiminnoissa ja esim. urheilussa. Tuossa oli aamu tv:ssä juttua miten vammais urheilukisoihin tulee 7000 urheilijaa Abi dabiin 170:stä maasta, ei hiilijalanjäljistä puhuta mitään, kun joutavia urheilukisoja järjestetään. Myöskin täysin turha formulasirkus kiertää eri mantereita. Jääkiekkoilijat lentelee ympäri pohjois-Amerikkaa ja Venäjää. Eikö olisi syytä ensimäiseksi lopettaa kaikki turha öljynpoltto ja vasta viimeksi hyökätä elinkeinojen kimppuun.
AJ: ”Täällä pärjäilee kohtuullisen hyvin ilman autoakin.”
Minusta auto ei ole paikkasidonnainen juttu. Kyse on talouden liikkumistarpeista. Mutta kuten Ollilan gps-valvontaryhmän ehdotuksesta tuli esiin, aluepohjaisessa tarkastelussa mennään aluepolitiikan teon osalta vaarallisille vesille. Kukapa meistä haluaisi, että neljän vuoden välein vaihtuvat päättäjät tietäisi, missä autoa ei tarvita ja missä sitä tarvitaan.
Moni ei halua hankkia enää omaa autoa, koska autoiluun liittyvät maksut on nousseet kohtuuttoman suuriksi ja tiestön kuntokin on rapaantunut. Joukkoliikennettäkin kehitetään pääosin henkilöautoilusta kerättävillä maksuilla. Mutta joukkoliikennettä ei kehitetä haja-asutuslueilla vaan vain isoimmissa kaupungeissa.
Autolla ja sähköllä on yksi yhteinen piirre verotuksen kannalta : molemmista maksetaan veroa myös peritystä verosta eli alv pitää maksaa myös veron osuudesta.
Valtiosta on tullut lähinnä rahan kerääjä ja hamstraaja , kun ainakin joskus sen tehtävä on ollut toimia kansalaisten edun puolesta. Valtion virkoja on perustettu paljon ja siellä keskipalkat on n. 500 €/kk yksityssektoria korkeammat. Jostain pitää tietysti raha kerätä lisääntyviin menoihin. Mutta muualta pitäisi ensin ottaa eikä jo valmiiksi korkeita veroja maksavilta ja pienituloisilta. Esim. eläkehenkivakuutusrahaston verottomuus muutettiin yllättäen verolliseksi myös alkupääoman osalta. Siinä tehtiin iso rahansiirto (~rosvous) yksityisiltä valtiolle ennalta sovitun vastaisesti.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään