Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Mielestäni Venäjä on tavalliselle ihmiselle varsin kurja paikka, ei lähelläkään paratiisia. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ei sitä niin vain valloiteta. Etenkin kun sillä on kumppanina sellaiset valtiot kuin Kiina ja Intia, ja USA tulee vielä perässä ainakin Trumpetin valtakauden. Luonnonrikkauksiltaan on ylivoimainen, kaikkea tarvittavaa on itseltä. Niiden rikkauksien hyödyntäminen on vain tyssännyt surkeaan diktatuuriin. Eurooppaan verrattuna ylivoimainen alue. Eihän Euroopalla ole oikeastaan muuta kuin laatuviinejä, homehtuneita Parmankinkkuja ja energiana vanhanaikaiseksi käynyttä kivihiiltä. Päätöksenteko on onnetonta nuhjaamista esim. Trumpetin otteisiin verrattuna.
Venäjän kehitys seuraa Venezuelaa. Käytännössä yksipuolue/diktaattori- järjestelmä. Riippuvuus öljystä ja yhteistyö Kiinan kanssa. Sota kiihdyttää prosessia, joten jotakin myönteistä.
Nostokoukku on tainnut katsoa aivan mainiota sarjaa Burgerimiehet Välimerellä! Erityisen antoisat olivat jaksot Marokossa, jossa pojilla oli hyvät paikalliset oppaat.
En ole katsonut purkerimiehiä, enkä yleensäkkään ruoka-ohjelmia. Niissä pilataan hyviä raaka-aineita surutta. Tyyliin puoli kiloa hyvää lihaa ja sekaan kilo mausteita ja viininlitkua. Niihin resepteihin on turha lihaa tuhlata, sen voi korvata talouspaperirullalla. Lopputulos maistuu kuitenkin samalta, pelkästään mausteilta.
Missä Euroopan maissa Nostokoukku on käynyt, veikkaan että ei yhdessäkään. Montako Venäjän reissua on tullut tehtyä. Kävin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa 70-luvulla, kovin oli pienet valikoimat kaupoissa, muutama suolakurkku purkki oli hyllyissä pikkukaupoissa. Gum tavaratalossa Moskovassa oli valikoimaa, mutta ostokset piti maksaa ensin, ja kuitilla sai tavarat myyjältä.
Kun kehumaan alettiin kehutaan sitten. Mutta kysynpä kuinka se Tolopainen on vasta 1970 liitossa käynyt, narisija kävi ekan kerran 1959 ja 1960 – luvun alkupuolella useita reissuja. Pienet oli valikoimat kaupoissa siihen aikaan. Venäjällä kerran reilu 10v sitten, silloin oli tavaraa tarjolla joka sortista pienemmisssäkin paikoissa.
En ole käynyt Neuvostoliitossa enkä Venäjällä, enkä mene. Lähisuvustani kuusi miestä kävi siellä 1939-44. Isoisäni ja isäni viisi setää. Isoisääni lukuunottamatta muut tulivat enempi vähempi reikäisinä takaisin. Riittänee meidän suvulle itämatkailu.
Kauppojen valikoimat venäjällä ovat samaa tasoa kuin suomessa. Luxus-tuotteita paljon enemmän. Tolopainen muistelee 1970-lukua, jolloin suomen maaseudun kyläkaupoissakin myytiin tavaraa tiskin takaa. 1990-luvullakin vielä suomessa myytiin viinaa tiskin takaa. Paljon on aika muuttunut.
Naapuriseuran sanomissa Jan Nybondasin analyysi toisesta maailman sodasta ja siihen johtaneista tapahtumista. Teksti perustuu pääosin Belgialais – Kanadalaisen historiotsijan J. R. Pauwelsin teokseen ”Myths of Modern History”.
Analyysissä ei varmaan kaikille ole varsinaisesti uutta, mielenkiintoinen luettava kuitenkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään